Artikkeli on julkaistu alun perin Kehyksen blogissa.

EU:n kehitysministerit asettivat riman huomattavan alas tiistaina keskustelussaan EU:n yhteisestä kehitysyhteistyön rahoitustavoitteesta. Suomen tuleva hallitus onnistui silti alittamaan sen heti seuraavana päivänä. 300 miljoonan säästöt kehitysyhteistyöstä vievät Suomen 10 vuotta taaksepäin matkassa 0,7-tavoitteeseen.

Tiistaina 26.5. kokoontunut EU:n ulkoasiainneuvosto epäonnistui sopimaan sitovasta aikataulusta kehitysyhteistyön 0,7 prosentin BKTL-tavoitteen saavuttamiseksi. Ympäripyöreää muotoilua tavoitteen saavuttamiseksi "post-2015-tavoitteiden aikajänteellä" pidettiin suurena pettymyksenä eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen keskuudessa.

Esimerkiksi eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö CONCORDin toiminnanjohtaja Seamus Jeffreson varoitti ennen kokousta, että epäonnistuminen 0,7-sitoumuksen tekemisessä olisi historiallinen virhe. Selkeän tavoitteen puuttumista pidetään merkkinä siitä, ettei EU suhtaudu vakavasti tuleviin kansainvälisiin kehitysrahoitusneuvotteluihin.

"Leikkausten jälkeen Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen kohdentaminen muodostuu entistä tärkeämmäksi kysymykseksi."

Suomen määrärahakehitys saavutti viime vuonna 0,60 prosentin tason. Tänä vuonna osuus putoaa takaisin 0,48 prosenttiin jo aiemmin sovittujen leikkausten takia. Tästä uusi hallitus päätti leikata vielä 200 miljoonaa eli reilun viidenneksen ja siirtää määrärahojen sisällä 100 miljoonaa Finnfundin pääomitukseen. Käytännössä tämä laskenee Suomen määrärahat ensi vuonna alle 0,40 prosenttiin BKTL:stä. Sillä tasolla on viimeksi oltu vuonna 2005.

Erityisen huolestuttavia tulevan hallituksen linjaukset ovat vähiten kehittyneiden maiden kannalta. EU:n ja YK:n linjausten mukaan Suomenkin vähiten kehittyneille maille kohdentaman kehitysyhteistyön tulisi olla 0,15–0,20 prosenttia kehitysyhteistyön määrärahoista. Suomi ei ole vielä tähän yltänyt ja nyt näyttää siltä, että suunta on alaspäin. Samalla kun koko pottia leikataan, siirretään rahoja potin sisällä vielä pois vähiten kehittyneiltä mailta. Leikkausten jälkeen Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen kohdentaminen muodostuu entistä tärkeämmäksi kysymykseksi. Suomen kehitysyhteistyön tulee parantaa ennen kaikkea vähiten kehittyneiden maiden ja kaikista köyhimpien asemaa.

Kirjoittaja on Kehyksen hallituksen puheenjohtaja ja työskentelee vaikuttamistyön päällikkönä Suomen Lähetysseurassa.