Suurin osa alle 25-vuotiaista somalialaisista ei osaa lukea. Sisällissota ja kuivuus ovat evänneet sukupolvelta mahdollisuudet opiskeluun. Viidennes Somalian kouluikäisistä lapsista käy peruskoulua – luku on maailman alhaisin.

Lukiossa opiskeleva Abdi Mohammed pakeni perheineen kuusivuotiaana Pohjois-Somaliasta Suomeen. Somalimaan alueella riehuneet levottomuudet saivat Mohammedin vanhemmat pelkäämään lastensa turvallisuuden ja tulevaisuuden puolesta.

"Suomessa olen saanut opiskella. Samaan minulla ei todennäköisesti olisi ollut mahdollisuutta entisessä kotimaassan", hän sanoo.

Konfliktin syttyessä vuonna 1991 lapset jäivät turvattomissa oloissa vaille opintoja peruskoulussa. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana syntyneet ikäluokat ovat kokeneet saman kohtalon sisällissodan pitkittymisen seurauksena.

Nyt he, joilla ei ole ollut mahdollisuutta opiskeluun, riehuvat Somaliassa aseet kourissa. He eivät tiedä mistään paremmasta, ja kadut ovat tarjonneet tämän vaihtoehdon, Mohammed arvioi.

Sisällissota, kuivuus ja köyhyys

Unicefin avustustyöntekijä Miriam Azarin mielestä Afrikan sarvessa on meneillään ennen kaikkea lasten kriisi, jolla on kauaskantoiset vaikutukset.

"Konfliktin takia kokonainen sukupolvi on jäänyt vaille kunnon koulutusta", hän toteaa.

Heikko turvallisuustilanne ja kuivuus ovat ajaneet perheitä pois asuinsijoiltaan, jolloin lasten opinnot lähikouluissa ovat keskeytyneet. Pelkästään viime vuonna noin puolentoista miljoonan somalialaisen lapsen arvioidaan paenneen kotiseuduiltaan. Valtaosa heistä on jäänyt maan sisäisiksi pakolaisiksi, ja noin kymmenesosa on paennut naapurimaihin.

"Avustusjärjestöt pyrkivät järjestämään pakolaisleireillä ja -keskuksissa lapsille mahdollisuuden jatkaa koulua turvallisissa oloissa. Heille tarjotaan myös puhdasta vettä, ruokaa, tärkeitä oppeja hygieniasta ja terveydestä sekä psykososiaalista tukea."

Hyväntekeväisyysjärjestöt tukevat somalialaisten koulutusta myös alueilla, joissa tilanne on vakaampi.

Avusta huolimatta sisällissodan köyhdyttämältä valtiolta ei liikene tarvittavia varoja koulutuksen järjestämiseen. Opettajista sekä välineistä on pulaa, eikä opiskelu peruskoulussa ole ilmaista. Koulussa käyminen edellyttää lukukausimaksuja, joihin köyhillä perheillä ei ole varaa.

Somalian naapurimaassa Keniassa, noin 85 prosenttia väestöstä osaa lukea, vaikka valtio määritellään kehitysmaaksi. Keniassa opiskelu peruskoulussa on ilmaista, mikä antaa köyhille mahdollisuuden koulutukseen.

Eriarvoisuus näkyy koulunkäynnissä

UNICEFin tutkimusten mukaan lukutaidottomuus on yleisintä vähävaraisten somalialaisten keskuudessa. Köyhimmän viidenneksen lapsista vain vajaa kolme prosenttia käy koulua. Lukutaidottomuudesta kärsivät etenkin tytöt: heitä ilmoittautuu peruskouluun puolet poikia vähemmän. Varhaiset naimisiinmenoiät, kotityöt ja käytännön ongelmat heikentävät tyttöjen mahdollisuuksia opiskeluun.

Syynä kouluttautumattomuuteen voi olla myös vanhempien pelko jälkikasvunsa turvallisuuden puolesta – lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat Somaliassa vakava ongelma.

"Koulumatkat saattavat olla hyvinkin pitkiä. Perheet eivät uskalla lähettää jälkikasvuaan matkaan yksin, koska pelkäävät heille sattuvan jotain", Azar toteaa.

Kaupungissa asuvista lapsista keskimäärin joka kolmas käy koulua, kun taas maaseudulla vain vajaa kymmenesosa lapsista opiskelee.

Paras tilanne on väestön vauraimman viidenneksen jälkikasvulla, joista lähes 40 prosenttia opiskelee peruskoulussa.

Lukutaidottomuus vaarantaa Somalian tulevaisuuden

Azar ennakoi Somaliaan synkkää tulevaisuutta, mikäli lapsille ja nuorille ei järjestetä mahdollisuutta opiskeluun.

"On hankala nähdä miten lukutaidoton sukupolvi pystyisi rakentamaan toimivaa yhteiskuntaa", hän arvioi.

Kouluja käymättömistä ikäluokista ei valmistu riittävästi osaavaa työvoimaa, kuten lääkäreitä ja opettajia. Tämä johtaa sosiaalipalveluiden ja talouden heikentymiseen sekä työttömyyden nousuun.

"Oppi voisi katkaista kurjuuden kierteen", Azar toteaa.

Heikot opiskelumahdollisuudet myös lietsovat nuoria liittymään aseellisiin ryhmittymiin. Azarin mukaan kouluttautumattomat nuoret kokevat turhautuneisuutta ja toivottomuutta tulevaisuutensa suhteen: he ovat helppoja kohteita radikaaleille ryhmille.

Nuorimmat värvättävät ovat vasta lapsia. UNICEF ja kumppanijärjestöt vahvistivat aseellisten ryhmittymien rekrytoineen joukkoihinsa viime vuoden aikana yli 600 lasta – lähinnä alueilla, joilla kärsitään konfliktista ja kuivuudesta.

Parempi tulevaisuus vaatii rauhan

Mohammedin entisellä asuinalueella, Pohjois-Somaliassa sijaitsevassa Somalimaassa, tilanne on rauhoittunut 2000-luvun aikana. Itsenäisyyttä tavoitteleva Somalimaa on ryhtynyt järjestelyihin, joilla se pyrkii takaamaan tulevaisuudessa ilmaisen koulutuksen kansalaisilleen.

"Olot ovat siellä vakaammat kuin ennen. Nykyään myös köyhillä on mahdollisuus opiskella, kun aikoinaan vain rikkaat pääsivät kouluihin", Mohammed sanoo.

Keski- ja Etelä-Somaliassa tilanne on jatkunut rauhattomana. Azar arvioi ongelman ratkeamisen vaativan poliittisen sovun taistelevien tahojen välille:

"Rauha on ehdottomasti edellytys paremmalle tulevaisuudelle", hän toteaa.

Azarin mielestä opetuksen tarjoaminen etenkin tytöille vaikuttaisi myönteisesti syntymättömien ikäluokkien hyvinvointiin. Koulutus parantaisi naisten valmiutta päättää elämästään ja pitää huolta jälkikasvustaan. Alle viisivuotiaiden kuolleisuusluvut ovat tällä hetkellä Somaliassa maailman korkeimpia. Merkittävää olisi myös paikallisen osaamisen vahvistaminen, kuten somalialaisten opettajien koulutus.

Lisäksi nälänhätien kaltaisten kriisitilanteiden varalle pitäisi varustautua paremmin, Azar kertoo.

Vaikka vain harvalla somalialaisella on ollut mahdollisuus opiskeluun, kulttuurissa arvostetaan koulutusta. Tämä ilmenee jo sananlaskusta, jonka Mohammed kuuli ollessaan lapsi:

"Ilman tietoa on samanlaista elää kuin sokeana pimeässä."