Aavikoista metsien pelastus

(IPS) -- Pelastaakseen maapallon metsät ihmisen on jätettävä ne rauhaan. Uutta elintilaa ja viljelymaata voi etsiä aavikoilta, kannustaa israelilainen tutkija Uriel N. Safriel. Hänen maansa kuuluu aavikon valloittamisen etujoukkoon.

Kuivien alueiden ongelmia pohdittiin elokuussa neljännessä kansainvälisessä aavikkofoorumissa Kiinan Sisä-Mongolian Kubuqissa.

Tuoreimman arvion mukaan noin neljännes planeettamme maa-alasta eli 38 miljoonaa neliökilometriä on aavikoitunut ja alue laajenee jopa 70 000 neliökilometriä vuodessa. Aavikoitumisen haitoista kärsii ainakin 110 maata, ja taloudelliset tappiot nousevat 30 miljardiin euroon vuodessa.

Maailmasta löytyy kuitenkin hyviä esimerkkejä siitä, miten kuiva ja heikentynyt maa saadaan hyötykäyttöön.

Teknologia Israelin apuna

Israelin pinta-alasta on yli 80 prosenttia aavikkoa. "Israelissa sanotaan, että aavikko alkaa sieltä, mihin vesijohto päättyy", Safriel kertoo viitaten 300 kilometriä pitkään vesijohtoon, joka kuljettaa Genesaretinjärven vettä pohjavesivarastoon rannikolle.

Israel kierrättää 90 prosenttia kotitalouksien jätevedestä ja kattaa sillä viidenneksen keinokastelusta. Kastelua valvotaan tietokoneilla tuhlauksen välttämiseksi. Myös suolaista vettä hyödynnetään sitä kestävien lajien kastelussa.

Safrielin mukaan Israel turvaa teknologiaan aavikon kesyttämisessä. Kasvihuoneet tuottavat talvella vihanneksia Euroopalle. Kalan lihalle kauniin punaisen värin antavaa astaksantiinipitoista levää tuotetaan putkissa ja myydään kalankasvattamoille 1 500 eurolla kilo.

Kun Australian puolikuivalla alueella käytetään 750 litraa vettä vehnäkilon tuottamiseen, Israel tarvitsee 50 litraa vettä tuottaakseen kilon kalaa – ja sekin vesi kierrätetään, Safriel havainnollistaa. Hän johti aiemmin maansa aavikontutkimuslaitosta ja osallistuu valtioidenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raporttien laadintaan.

Kiina metsittää

Kiinan kahdeksasta autiomaasta neljä sijaitsee Sisä-Mongoliassa, jossa ne peittävät puolet 60 000 neliökilometrin pinta-alasta. Hiekkamyrskyt nielevät joka kevät lisää viljelymaata.

Pääkaupunki Peking ei ole kaukana Kubuqin autiomaasta, jossa maan suurin aavikkoekologian yritys Elion Resources rakentaa 200 kilometriä pitkää ja 20 kilometriä leveää keidasta. Tuhannen neliökilometrin alalle on istutettu puita ja lakritsijuuren ja pajun kaltaisten kuivuutta kestävien kasvien kasvatusta testataan.

"Meiltä meni viisi vuotta, kun kehitimme lääkekasvina tunnetusta lakritsista puolivillin lajikkeen, joka viihtyy autiomaassa", kertoo tutkimusryhmän vetäjä Wang Wenbiao.

Elion-yhtiön mukaan Kubuqin aavikon elvyttäminen alkaa tuottaa tulosta. Viime vuosina sademäärä on ylittänyt 300 milliä, kun se ennen jäi 70 milliin. Hiekkamyrskyjä koettiin vuoden aikana vain 4 aiempien 80 sijasta.

Dyynejä sidotaan

Aavikoitumisen ohella ongelmia aiheuttaa liikkuva hiekka, muistuttaa kuwaitilainen tutkija Rafaat Fahmy Misak.

"Niilin suiston hedelmällisestä maasta kolmannes ja keitaiden ulkoreunan viljelymaasta 10-30 prosenttia on heikentynyt liikkuvan hiekan ja viisi vuotta kestäneen kuivuuden vuoksi", hän kertoo.

Pahin tilanne on Misakin mukaan 6 000 neliökilometrin laajuisella Khargan keitaalla Egyptin länsiosissa. Hiekka tuhoaa kaiken elollisen ja suolaa vesilähteet. "Kokonaisia kyliä on jouduttu hylkäämään, jotkut ovat vaihtaneet asuinpaikkaa jo kolmasti."

Dyynejä yritetään sitoa paikoilleen jatropa-, jojoba- ja moringaviljelmillä. Niistä saadaan biopolttoainetta sekä rehua, ja kasteluun käytetään puhdistettua viemärivettä, kertoo Kairon aavikontutkimuskeskuksen johtaja Raafat Khidr.

Liikkuvaa hiekkaa vastaan kamppaillaan eri puolilla maailmaa monin menetelmin, mutta tutkijoiden mukaan jarruna on toiminnan kalleus.