Vakava maan kuluminen on muodostumassa jo 168 maan ongelmaksi, arvioi YK tuoreessa tutkimuksessaan. Luku on kasvanut viimeisestä vuoden 1990 arviosta yli viidelläkymmenellä maalla.

"Maan kuluminen ja kuivuus haittaavat kaikkien maailman valtioiden kehitystä", kommentoi YK:n aavikoitumista estävän komitean sihteeri Luc Gnacadja ympäristöjärjestö RTCC:lle.

Gnacadjan mukaan aavikoituminen, maan kuluminen ja kuivuus osoittavat maahan liittyvän suunnittelun epäonnistuneen.

"Maankäytön taloudellisen suunnittelun puute on johtanut siihen ajatusharhaan, että maa olisi resurssina halpaa", Gnacadja jatkaa.

Komitean maaliskuussa julkaiseman erillisen taloudellisen arvion mukaan aavikoitumisesta koituvat taloudelliset menetykset ovat jo nyt noin yli 490 miljardia dollaria vuodessa ja noin kolme kertaa Sveitsin kokoinen maa-alue tuhoutuu vuosittain.

Aavikoitumiseen vaikuttaa muun muassa kuivuus, ilmastonmuutos, tehomaatalous ja huono vesihallinto. Se aiheuttaa myös paineita ruokaturvalle, sillä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön arvion mukaan maailman ravinnon tarve kasvaa 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Samalla aavikoitumisen leviäminen lisää jo olemassa olevia ongelmia. Maatalouden tehostaminen johtaa usein metsäkatoon, mikä puolestaan lisää kasvihuonepäästöjä. Asiantuntijoiden mukaan ympäristöolosuhteiden heikentymisestä seuraa paikoittain kroonistunutta nälkää ja konflikteja.

Muun muassa YK:n kestävän kehityksen paneelin johtaja, presidentti Tarja Halonen on korostanut kestävää maankäytön suunnittelua ja viljelymaiden elvyttämistä avainkeinoina maaseudun köyhyyden ja nälänhädän poistamiseksi.