Matala rokotuskattavuus on tuonut Filippiineille tuhkarokkoaallon – Vapaaehtoiset kiertävät ovelta ovelle muistuttamassa rokotteiden tärkeydestä
Tuhkarokkoon kuolleiden ihmisten määrä on kymmenkertaistunut Filippiineillä parissa vuodessa. Syynä on muun muassa rokotevastaisuus sekä tiedon puute. Toimittaja ja Punaisen Ristin viestintädelegaatti Leena Reikko seurasi potilaiden hoitoa ja vapaaehtoisia, jotka käyvät läpi asuinalueita tarjotakseen rokotteita perheille.
Christine Jade (toinen vas.) saa rokotuskortit lapsilleen Nathanielille, Katleyalle ja Celestinelle. Sairaanhoitaja Jomier Salamatilla on seitsemän vuoden kokemus rokottamisesta ja pistoksen antaminen käy nopsaan. Kuva: Leena Reikko / IFRC.
Ulkona on pistävän kuumaa, mutta sisällä sairaalateltassa ilmastointi helpottaa pienten potilaiden oloa. Jokaisella natiaisella on vanhempi mukana; filippiiniläisessä sairaanhoidossa omaiset ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Kaikilla lapsipotilailla on sama diagnoosi: tuhkarokko.
Vanhemmilla on silmissä huoli, ja siihen on syynsä. Vuonna 2017 tuhkarokkoon kuoli Filippiineillä 39 ihmistä. Seuraavana vuonna kuolemantapauksia oli 202, ja tänä vuonna virus oli huhtikuun puoliväliin mennessä saanut jo ainakin 400 uhria, suuri osa alle 5-vuotiaita.
Sairastuneita oli maaliskuun loppuun mennessä jo lähes 30 000 – huomattavasti enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.
Filippiinien Punainen Risti on pystyttänyt vapaaehtoisvoimin tuhkarokkoyksiköitä telttoihin sairaaloiden viereen, jotta helposti tarttuvat virus ei pääsisi riehumaan sairaaloiden sisällä.
”Meillä ei ole tarpeeksi paikkoja eristyspotilaille ja teltta on ollut suureksi avuksi tartuntojen ehkäisyssä”, sanoo tartuntatautien osaston ylihoitaja Rizalina Palos Rezalin aluesairaalassa.
”Meillä ei ollut aikaa viedä häntä rokotettavaksi”
Sairaalassa tuhkarokkoaaltoa ei kovastikaan kummastella, sillä alhainen rokotuskattavuus on ollut ammatti-ihmisten tiedossa ja huolena jo pitkään. Syitä on monia, yksi niistä ympäri maailmaa lisääntynyt rokotusvastaisuus.
Filippiineillä se juontaa juurensa parin vuoden takaiseen, denguekuumeeseen liittyvään rokotukseen, jonka epäiltiin aiheuttaneen jopa kuolemantapauksia. Rokotteen mahdollista vaarallisuutta ei koskaan pystytty todentamaan, mutta epäilys jäi elämään.
Myös tietämättömyys tuhkarokon vaarallisuudesta on aiheuttanut piittaamattomuutta rokotuksista. Terveydenhoitojärjestelmässä on itsessään paljon heikkouksia, eikä rokotuksia välttämättä ole aina saatavilla kaikilla terveysasemilla. Ja eritoten Manilan miljoonakaupungissa vanhempien työmatkat saattavat viedä päivästä useita tunteja ja muutkin arkipäivän hankaluudet työntävät vähemmän kiireellisiltä tuntuvat asiat taka-alalle.
”Meillä ei kerta kaikkiaan ollut aikaa viedä häntä rokotettavaksi. Kadun sitä nyt ja toivon, että muut toimivat toisin ja rokotuttavat lapsensa. Tämä huoli ja stressi voisivat olla aivan turhia”, sanoo Adeliza Perojo, 35, viilentäessään 1-vuotiaan poikansa John Carlin otsaa.
Poika alkoi tuntua kuumalta päivää aiemmin. Ja kun punaiset näpyt ilmestyivät, äiti lähti heti sairaalaan.
Noin 95 prosentin rokotuskattavuus estäisi tuhkarokon leviämisen. Filippiineillä kattavuus on vain noin 70 prosenttia, ja viranomaisarvioiden mukaan 3,7 miljoonaa lasta oli alkuvuodesta vailla rokotusta.
Myös monet nuoret äidit ovat rokottamattomia eivätkä sen vuoksi voi tarjota imetyksen aikana luonnollista suojaa vauvalleen. Tuhkarokko tarttuu erittäin helposti: yksi ihminen voi tartuttaa jopa 18 muuta.
Kuolemantapaukset herättävät
Helmikuussa Filippiinien terveysviranomaiset aloittivat mittavan rokotuskampanjan, jonka toteuttamisessa Punainen Risti on ollut olennainen osa muun muassa asuinalueille jalkautuvien rokotustiimien muodossa.
Tavoitteena on rokottaa mahdollisimman moni lapsi puolivuotiaista 5-vuotiaisiin. Seuraavassa vaiheessa kohderyhmänä ovat koululaiset, jotta nämä eivät tartuttaisi sisaruksiaan kotona.
Kiertävään rokotustiimiin kuuluu vähintään kaksi terveydenhoidon ammattilaista ja paikallinen opas, jolla on käsitys kortteleiden perheistä.
”Onko ketään kotona”, huutelee terveydenhoitaja Joemer Salamat koputellessaan oveen, jonka vieressä lojuu leluja ja muuta lapsista kertovaa tavaraa.
Hän on Filippiinien Punaisen Ristin vapaaehtoinen ja kiertää ryhmänsä kanssa Santa Rosan kaupungin keskiluokkaisella asuinalueella kyselemässä, onko perheissä rokottamattomia lapsia ja haluavatko vanhemmat korjata asian sillä seisomalla.
”Monet suhtautuvat aluksi kielteisesti, mutta muuttavat mielensä, kun saavat tietoa ja voivat myös kysellä lisää asioista, joista ovat huolissaan. Ihmisten mielissä on paljon epätietoisuutta ja paljon on myös silkkaa tietämättömyyttä”, sanoo Salamat.
”En ole antanut rokottaa tyttöjä koulussa, koska en voi olla varma, mitä heihin rokotetaan. Näin kotona tehtynä tämä tuntuu turvallisemmalta. Luotan Punaiseen Ristiin”, sanoo Aida Kodelso.
Hänen kaksoistyttöjensä Princess Kayen ja Precious Kate Lanton vahvisterokotukset on hetkessä annettu ja rokotuskortit täytetty.
Puolen päivän jälkeen kuumuus on kivunnut pitkälti yli 40 asteen ja varhain aamulla aloitettu jalkatyö päättyy. Uurastus on hidasta ja vaatii pitkäjänteisyyttä: 32 vapaaehtoisen päivän saldo on 73 rokotettua lasta.
”Tartunta-aallon odotetaan tasaantuvan itsestään muutamassa kuukaudessa. Mutta virus tulee vääjäämättä takaisin ja aiheuttaa uusia kuolemantapauksia, ellei rokotuskattavuutta saada korkeammaksi”, sanoo Gopal Mukherjee, joka on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liiton (IFRC) terveyskoordinaattori Filippiineillä.
”Olemme kuitenkin huomanneet, että asenteet rokotuksia kohtaan ovat hieman muuttuneet nyt, kun tuhkarokko on aiheuttanut niin paljon kuolemantapauksia. Se on tosissaan pelästyttänyt ihmiset.”
Kirjoittaja on toimittaja, joka vieraili Filippiineillä Suomen Punaisen Ristin viestintädelegaattina keväällä 2019.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia