Argentiinan keskiluokka uhkaa näivettyä pysyvästi

Argentiinan silloisen valtiollisen öljy-yhtiön YPF:n työntekijä kuului 1980-luvulla maan kukoistavaan keskiluokkaan. Hän nautti kohtuullisesta elintasosta ja saattoi toivoa jälkikasvunsa jatkavan opintojaan yliopistossa.

Tänään hänestä on tullut Argentiinan keskiluokan syöksykierteen vertauskuva. Hän jäi luultavasti työttömäksi, kun öljy-yhtiö 1990-luvulla yksityistettiin. Hänen elintasonsa on romahtanut, ja perheen lapsetkin ovat saaneet tyytyä hanttihommiin arvostetun uraputken sijasta.

Argentiinan keskiluokan alennustilasta näyttää tulleen pysyvä ilmiö, todetaan hiljattain julkaistussa selvityksessä, jossa pohditaan alamäen syitä ja seurauksia. Huono-osaisuus alkaa asiantuntijoiden mukaan jo periytyä sukupolvelta toiselle.

Argentiina saattoi pitkään ylpeillä suurella ja elinvoimaisella keskiluokalla, jolle ei löytynyt vastinetta muualta Latinalaisesta Amerikasta. Vielä 1980-luvulla lähes puolet argentiinalaisista kuului keskiluokkaiseen väestönosaan.

Suuri osa keskiluokkaan kuuluneista työskenteli julkisella sektorilla. He ansaitsivat kohtalaisesti ja saivat luontaisetuna muun muassa kattavan terveydenhuollon. Julkinen koulutusjärjestelmä takasi lapsille ilmaisen opetuksen.

Alamäki alkoi 1990-luvun alussa, kun silloinen presidentti Carlos Menem yksityisti useita valtionyrityksiä. Kymmenettuhannet ihmiset jäivät työttömiksi, eikä heille riittänyt työpaikkoja yksityiseltä puolelta. Perheet alkoivat köyhtyä.

Nykyään jo lähes puolet argentiinalaisista luokitellaan köyhiksi, kun vielä 1970-luvun alkupuolella köyhiä oli vain kahdeksan prosenttia väestöstä. Suuri osa köyhistä on entisiä tavallisia keskiluokkaisia perheitä, joiden elättäjät ovat jääneet työttömäksi.

"Vietelty ja hylätty keskiluokka" -selvityksen tekijöitä huolestuttaa se, kuinka rajusti perheiden talouskurimus näyttää heijastuvan lapsiin. Huono-osaisuus kasautuu ja ulottaa otteensa lapseen jo tämän syntymästä saakka.

"Lapset uhkaavat pudota vielä syvemmälle köyhyyteen kuin vanhempansa", varoittaa YK:n lastenrahaston Unicefin tilastoasiantuntijana työskentelevä Alberto Minujin, joka on yksi kirjan tekijöistä.

Argentiinalainen keskiverron perheen lapsi sai 1980-luvulla käydä elokuvissa ja teatterissa, ostaa kirjoja, harrastaa urheilua tai musiikkia, opiskella vierasta kieltä ja pukeutua kelvollisiin vaatteisiin. Nykyisin kaikesta tästä voidaan monessa perheessä vain uneksia, kun niukat tulot riittävät hädin tuskin ruokaan.

Keskiluokan alamäki heijastuu ennen kaikkea perheen jälkikasvun koulutustasoon ja uranäkymiin.

"Monelle tuottaa hankaluuksia saattaa koulu päätökseen, ja sen jälkeen vaikeudet jatkuvat työelämässä. Jos työpaikan onnistuu löytämään, työ on usein heikosti palkattua ja väliaikaista", Minujin kuvailee.

Argentiinan opetusministeri Daniel Filmus on todennut, että maahan on kasvamassa ensimmäinen sukupolvi, joka saa vähemmän koulutusta kuin vanhempansa.

"Aiemmin koulutusta pidettiin trampoliinina, josta ponnistettiin eteenpäin. Nykyään sitä voi verrata laskuvarjoon: mitä parempi on koulutus sitä hitaampi on pudotus, mutta suunta on alaspäin", opetusministeri on letkauttanut.

Kun Argentiina suistui pahoihin talousvaikeuksiin kolme vuotta sitten, keskiluokka ajautui entistä ahtaammalle. Moni joutui viimeistään silloin nielemään ylpeytensä ja turvautumaan sosiaaliapuun hengenpitimikseen.

Sittemmin Argentiinan talous on kääntynyt nousuun, mutta edes talouskasvu ei näytä helpottavan keskiluokan arkea. Uusimmat talousluvut paljastavat, ettei talouskasvu ole lisännyt työpaikkoja.

Argentiinan bruttokansantuote kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä nopeimmin yli kymmeneen vuoteen. Reilun kymmenen prosentin kasvu ei kuitenkaan vähentänyt työttömyyttä, joka pysyi 19,5 prosentissa. Vastaavaa ilmiötä on havaittu myös muualla Latinalaisessa Amerikassa.

Yhä suurempi osa argentiinalaisista työskentelee harmaassa taloudessa epämääräisissä, lyhytaikaisissa työsuhteissa. Valtaosassa uusia työsuhteita tulotaso jää alle nykyisen keskipalkan, joka on 670 Argentiinan pesoa eli noin 182 euroa kuukaudessa.

(Inter Press Service)