Argentiinassa usko pankkeihin palaa hitaasti

"Voisin pitää jonkin verran rahaa säästötilillä, mutta valtaosan säästöistäni laittaisin dollareina tallelokeroon", argentiinalainen graafikko Fabián Waldman puntaroi tulevaisuuttaan.

Pankkien onneksi kaikki argentiinalaiset eivät enää karttele niitä nyt, kun maan talouden romahduksesta on pian kolme vuotta. Säästötilejä avataan taas ja lainojakin kysellään, vaikka pankit pitävät puolestaan pussin suun kireällä.

Argentiinan keskuspankin tilastojen mukaan pesoja oli maan pankeissa tämän vuoden elokuussa enemmän kuin ennen hallituksen julistamaa tilien jäädyttämistä joulukuussa 2001.

Vuodesta 2000 joulukuulle 2001 talletusten määrä oli kutistunut 73 miljardista pesosta 50 miljardiin. Tuolloin summa vastasi samaa määrää Yhdysvaltain dollareita, joihin peson arvo oli sidottu yli vuosikymmenen ajan.

Kun pahin kriisi oli ohi, talletuskanta alkoi elpyä ja ylti elokuussa 76 miljardiin pesoon. Se tosin vastaa enää 25 miljardia dollaria (dollari on 0,81 euroa), sillä peson arvo romahti, kun dollarikytkentä lopetettiin tammikuussa 2002.

Pankkien antolainaus laski 63 miljardista pesosta vuonna 2000 viime vuoden 31 miljardin pohjalukemiin, mutta on nyt elpynyt 36 miljardiin.

Ennen kriisiä moni argentiinalainen piti säästönsä dollareissa ja toiset ottivat dollarilainaa uskoen, että valuuttasidos pysyisi voimassa, kuten heille oli vakuutettu.

Argentiinan nykyistä, presidentti Néstor Kirschnerin johtamaa hallitusta edeltänyt Eduardo Duhalden väliaikainen hallitus kuitenkin devalvoi peson ja määräsi pankit maksamaan dollaritalletuksista 1,4 pesoa dollarilta.

Samalla dollarilainaa ottaneille myönnettiin lupa maksaa velkansa pesoissa devalvaatiota edeltäneellä yksi peso dollarista -kurssilla.

Pankit valittivat jäävänsä tappiolle ja saivat valtiolta korvausta.

Moni dollarisäästäjä ei kuitenkaan kelpuuttanut 1,4 peson korvausta, kun dollari maksoi hurjimmillaan vuonna 2002 liki neljä pesoa ja vakiintui myöhemmin noin kolmeen pesoon.

Kymmeniätuhansia oikeusjuttuja nostettiin, ja jotkut säästäjät saivat rahansa takaisin, mutta lukuisat odottavat yhä päätöstä.

Samaan aikaan Argentiinassa toimivien pankkien määrä laski 106:sta 91:een. Konttoreita on nyt 3 862 aiempien 4 212:n sijasta. Pankeista 38 prosenttia on ulkomaisia.

Ennen kriisiä ulkomaisia pankkeja pidettiin omia luotettavampina, mutta moni niistä petti tallettajansa, kun pääkonttorilta ei herunutkaan apua Argentiinaan.

Sittemmin argentiinalaisten luottamus omiin valtiollisiin pankkeihin on kasvanut, ja nyt kolme viidestä eniten talletuksia keränneestä kuuluu niihin.

Waldmanin kaltaisia epäileviä kansalaisia on kuitenkin yhä tiuhassa.

"En ikinä enää laita rahojani pankkiin. En halua käyttää edes tallelokeroa. Piilotan käteisen paikkaan, josta sitä viimeksi älyäisi etsiä", pienyrittäjä Carlos Moritán sanoo. Hän odottaa yhä oikeuden päätöstä 40 000 dollarin säästöjensä kohtalosta.

"Jos minulla olisi säästöjä, etsisin pankin tilalle muita sijoituskohteita, kuten osakemarkkinat", toimistotyöntekijä Patricia Hoogen pohtii.

Juristi Ana Rielo osasi varoa tilien jäädytystä eikä menettänyt säästöjään, mutta hänenkään luottamuksensa pankkeihin ei ole tyystin palannut. Hän suosii tallelokeroa säästötilin sijasta.

(Inter Press Service)