Attacilta suomalainen julkaisu velkakriisistä

”Kehitysmaiden 20 vuotta jatkuneesta velkakriisistä on tullut ikään kuin normaali tila, mutta silti kyseessä on vuosien varrella jatkuvasti pahentunut kriisi”, sanoi julkaisun "Kehitysmaiden velkakriisi tänään" toimittaja Teppo Eskelinen perjantaina sen julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Nykyisin jopa kaikkein köyhimmät kehitysmaat maksavat enemmän velanhoitokuluja kuin saavat kehitysapua. ”Velat ovat uhka maiden demokratialle, sillä tärkeiden asioiden päätösvalta on velkojilla, jotka ovat yleensä rikkaiden maiden rahoituslaitoksia.”

Velanhoitokulut ovat poissa köyhimpien ihmisten peruspalveluista, ja velkataakka vaatii näin tuhansia uhreja joka päivä.

”Suomessa ei pankkikriisin aikaan olisi tullut kyseeseen, että velkaantuneilta olisi poistettu perustoimeentulo velkojen maksamiseksi. Tätä rikkaat maat kuitenkin vaativat köyhiltä”, vertaa Attacin velkakampanjan vetäjä Johannes Urpelainen.

Teppo Eskelinen listaa useita syitä sille, miksi velkakriisi on taas ajankohtainen: Suomessa Helsinki-prosessin ja kesäisen Skotlannin G8-maiden kokouksen myötä yleinen keskustelu globaalien talousjärjestelmien luonteesta ja oikeudenmukaisuudesta on taas virinnyt. Myös Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on lupaillut, että sen kultavarantoja myytäisiin velkojen helpottamiseksi.

Velkakriisin ratkaisulle suotuisaan ilmapiiriin vaikuttavat taustalla myös YK:n vuonna 2000 laatimat vuosituhattavoitteet, joiden mukaan köyhyys tulisi puolittaa vuoteen 2015 mennessä.

Velkojen lyhennykseen kuluu enemmän kuin terveydenhoitoon

Suomen kielellä kirjoitettuja julkaisuja velkakriisistä ei ennen Attacia ole juurikaan tehty. Uusi 44-sivuinen julkaisu pyrkiikin olemaan poliittisen kannanoton lisäksi myös yleistajuinen, oppikirjamainen johdatus velkaongelmaan.

"Kehitysmaiden velkakriisi tänään" -julkaisussa selvitetään, mistä velkakriisissä oikein on kyse. Esillä on erilaisia malleja velkakriisin ratkaisemiseksi. Siinä käsitellään myös äskettäistä G8-maiden velkahelpotusaloitetta ja selvitetään, miksi aloite on riittämätön.

Kehitysmaiden velkaantuminen alkoi 1970-luvulla, jolloin niille tarjottiin runsaasti matalakorkoista lainaa, mitä ne tarvitsivat kipeästi investointeihinsa. Vuoden 1974 öljykriisi kuitenkin muutti loistavan tulevaisuuden nopeasti eiliseksi. Varsinainen velkakriisi puhkesi 1982, kun Meksiko julisti kykenemättömyytensä maksaa velkojaan.

Siitä asti velkakierre on tuottanut yhä pahempia seurauksia: Siinä missä Afrikan maiden ulkomaanvelka oli vuonna 1970 39 miljardia dollaria, vuonna 2000 se oli 317 miljardia dollaria. Maat kuten Mosambik ja Sambia maksavat enemmän velkojen lyhennyksiä ja niiden korkoja kuin ne käyttävät koulutukseen ja terveydenhuoltoon.

Julkaisua on painettu 2000 kappaletta, ja sitä on tarkoitus jakaa poliitikoille, virkamiehille ja toimittajille, mutta sillä pyritään myös saamaan uusia ihmisiä mukaan kampanjaan.

”New York Timesin mukaan velkakampanjaan on maailmassa osallistunut 60 000 ihmistä. Suomessa näissä kokouksissa on yleensä noin viisi ihmistä”, Eskelinen toteaa.

Lisää kriittisyyttä suomalaiseen keskusteluun

Eskelisen mielestä erilaiset velkahelpotusaloitteet ovat menneet ruusuisesti läpi suomalaisessa keskustelussa. ”Esimerkiksi G8-kokouksen päätöstä uutisoitiin täydellisenä velkojen mitätöimisenä.” G8-aloite koskee kuitenkin vain 18 maata ja kolmen kehityslaitoksen velkoja. Esimerkiksi Etiopialle aloite merkitsisi vain 28 % leikkausta velanhoitomaksuihin. G8-aloite ei myöskään poista velkojamaiden talouspoliittisia ehtoja velkaantuneille maille eikä siis muuta valta-asetelmaa velkojien ja velallisten välillä.

Attaclaiset haluavat julkaisunsa avulla osallistua suomalaiseen keskusteluun. ”Suomi haluaa esiintyä olevansa globaalin oikeudenmukaisuuskeskustelun kärjessä Helsinki-prosessillaan, mutta käytännössä toimet ovat huomattavan varovaisia.” Attac haluaisikin nähdä Suomen velkojen mitätöintikampanjan kärjessä.

”Suomella on erinomainen mahdollisuus edistää liberaalia velkapolitiikkaa, kun se ensi vuonna aloittaa kautensa EU:n puheenjohtajamaana”, muistuttaa Attacin velkakampanjan vetäjä Urpelainen.

"Kehitysmaiden velkakriisi tänään" -julkaisun voi imuroida Attacin sivuilta. http://www.attac.fi/velkatanaan