Bensan hinnankorotus suututti meksikolaiset

(IPS) -- "Olemme saaneet kylliksemme hallituksen rosvouksesta. Emme ansaitse tätä", meksikolainen perheenäiti Marisela Campos julistaa mielenosoituksessa, jollaisia polttonesteiden hinnankorotukset ovat innoittaneet eri puolilla maata.

Campos saapui pääkaupunkiin sadan kilometrin päästä ilmaisemaan mielipiteensä presidentti Enrique Peña Nieton oikeistohallituksen talouspolitiikasta.

Campos on varma, että kaikki kallistuu sen jälkeen, kun hallitus nosti vuoden alussa polttonesteiden hintoja 14–20 prosenttia. Polttonesteiden, sähkön ja kaasun hinnankorotukset koetaan erityisenä vääryytenä, koska korruptio rehottaa, rikolliset jäävät tuomitsematta ja eriarvoisuus kasvaa.

Ammattiliitot, tuottajajärjestöt, opiskelijat ja kauppiaat ovat järjestäneet kymmeniä protesteja ympäri maata. Teitä on tukittu ja kauppoja ryöstelty. Mellakoissa oli ensimmäisen viikon aikana kuollut vähintään 7 ihmistä ja 1 500 pidätettiin.

Pemex vaikeuksissa

Hallitus perustelee hinnankorotuksia öljyn maailmanmarkkinahinnan nousulla. Sen mukaan vaihtoehto olisi julkisten menojen leikkaus, joka koettelisivat kansaa vielä enemmän.

Taustalla ovat kuitenkin yhdeksän miljardin euron vuotuisten tukiaisten poistaminen polttonesteiltä sekä valtion Pemex-yhtiön tuotantovaikeudet. Valtio myös kerää rahaa polttoaineveroilla, jotka muodostavat noin kolmanneksen nesteiden hinnasta.

Lisäksi öljyalasta halutaan tehdä houkutteleva yksityisille sijoittajille, joille öljy- ja sähkömarkkinat avattiin vuonna 2014. Maata vuodesta 2012 johtanut Peña Nieto vakuutti tuolloin, että uudistus turvaisi halvan bensiinin kotimaassa.

Pemexin öljyntuotanto on ollut alamäessä vuodesta 2011, ja viime vuonna laskua oli 4,5 prosenttia. Syynä on rahapula, joka estää porauskaluston nykyaikaistamisen. Aleneva öljyntuotanto on ajanut lisäämään ostoja Yhdysvalloista.

Pemex on perinteisesti koonnut kolmasosan Meksikon budjettituloista, mutta nyt osuus on enää viidennes, mikä pakottaa valtion etsimään muita rahanlähteitä.

Hinnat jatkavat nousuaan

Pääkaupungin autonomisen yliopiston tutkija Nicolás Domínguez sanoo, että hallitus etsii mutkikkaaseen tilanteeseen yksinkertaisia vastauksia.

"Hinnankorotus on liian suuri. Ihmiset eivät tiedä laeista tai veroista, mutta he ymmärtävät, että kaupassa rahat eivät riitä ostoksiin", hän toteaa.

Inflaatio kiihtyi loppuvuodesta 3,4 prosenttiin. Lähikuukausina peruselintarvikkeiden hinnat saattavat kohota jopa 40 prosenttia, varoittaa maataloustuottajien El Barzón -järjestön tiedottaja Uriel Vargas. "Se lisää eriarvoisuutta, joka on muutenkin suurta."

Maailmanpankin mukaan Meksikon 122 miljoonasta asukkaasta 53 prosenttia eli köyhyydessä vuonna 2014, ja osuuden epäillään sittemmin nousseen. 108 euron minimipalkkaa nostettiin vuoden alussa neljä prosenttia, mutta hinnankorotukset söivät hyödyn. Tutkimusten mukaan minimiansio pitäisi kolminkertaistaa, jotta sillä tulisi toimeen.

Kuluvalle vuodelle Meksikoon on ennustettu 1,5–2 prosentin talouskasvua, mutta sekin voi jäädä haaveeksi, jos Yhdysvallat aloittaa protektionistisen talouspolitiikan Donald Trumpin johdolla.