Bolivian Morales sai YK:n tuekseen

Bolivian intiaanipresidentti Evo Morales sai kaivattua tukea YK:sta, joka yllätti syyskuussa hyväksymällä 20 vuoden vänkäämisen jälkeen alkuperäiskansojen oikeuksien yleismaailmallisen julistuksen.

Aymaraintiaaneja edustava vasemmistolainen Morales yrittää toteuttaa Boliviassa "demokraattista ja kulttuurista vallankumousta", joka kohentaisi enemmistönä olevien intiaanien asemaa ja elinoloja.

Moralesia vastaan on noussut vahvistuva oikeisto-oppositio, joka nauttii liike-elämän ja suurmaanomistajien tukea. Opposition perustamat kansalaiskomiteat vastustavat poliittisen ja taloudellisen itsehallinnon myöntämistä Bolivian 36 intiaaniryhmälle.

Kiista on ajanut elokuussa 2006 Sucren kaupungissa työnsä aloittaneen perustuslaillisen kokouksen syvään kriisiin.

YK:ssa 13. syyskuuta hyväksytty julistus antaa nyt Bolivian alkuperäiskansoille kaivattua selustatukea näiden vuosisataisessa taistelussa maasta ja oikeuksistaan.

Vuoden 2001 väestönlaskennassa 60 prosenttia 9,3 miljoonasta bolivialaisesta ilmoittautui alkuperäisasukkaiksi. Opposition mukaan valtaosa väestä kuuluu kuitenkin intiaanien ja valkoisten sekoittuessa syntyneisiin mestitseihin.

Intiaanien elinolot Bolivian maaseudulla loukkaavat räikeästi YK:n julistusta.

Pohjoisessa Amazonian viidakossa ja eteläisellä Chacon alueella intiaaneja pidetään paikoin orjuudessa. He eivät omista maata, eikä heille makseta työstään palkkaa. Bolivia on Etelä-Amerikan köyhin maa, ja nuo alueet ovat sen pahimman kurjuuden tyyssijoja.

YK:n julistus vahvistaa alkuperäiskansojen oikeuden itsehallintoon sisäisissä ja paikallisissa asioissaan sekä omien toimintojensa rahoituksessa.

Boliviassa intiaanien itsehallintopyrkimyksiä on vastustettu, koska aiotut 36 autonomista aluetta eivät istuisi hankkeilla olevaan maakunnalliseen itsehallintoon. Bolivian yhdeksästä maakunnasta neljä asettui kansanäänestyksessä kannattamaan omaa itsehallintoa.

Kyseisten neljän rikkaan maakunnan alueella on maakaasuvaroja, joita ne haluavat päästä itse hallinnoimaan ja verottamaan.

Moralesin mallissa intiaanit saisivat oikeuden maahan ja itsehallintoon perinteisillä asuinalueillaan. Oppositio taas kannattaa maakuntien itsehallintoa ja myöntäisi intiaaneille vain oikeuden vaalia perinteitään ja kulttuuriaan.

Bolivian alkuperäisväestö on kamppaillut itsehallinnon puolesta syksyn 2003 kansannoususta asti. Silloinen presidentti Gonzalo Sánchez de Lozada lähetti armeijan taltuttamaan mielenosoituksia, jolloin vähintään 60 ihmistä kuoli ja lukuisia loukkaantui. Sánchez de Lozada luopui virastaan ja pakeni Yhdysvaltoihin.

Liike sosialismiin -puolueen (MAS) ehdokas Morales voitti presidentinvaalit vuoden 2005 lopulla. YK:n julistus tuli nyt hänelle kipeään tarpeeseen, mutta sen kirjaimellinen toteuttaminen voi käydä ylivoimaiseksi MASillekin.

Julistus vahvistaa intiaanien oikeuden noudattaa perinteisiä hallintomallejaan, jos ne ovat sovussa ihmisoikeuksien kanssa. Boliviassa se voisi äärimmilleen vietynä merkitä paluuta ennen espanjalaisten tuloa vallinneisiin itsehallinnollisiin yhteisöihin.

Vanha malli on otettu käyttöön Bolivian vahvimmissa aymara- ja ketsuayhteisöissä, mutta MAS haluaisi sopeuttaa itsehallinnon valtion nykyiseen maakunta-, kantoni- ja kuntajakoon.

Bolivian perustuslaillinen kokous toimii nyt testinä sille, miten YK:n julistus muuttuu käytännöksi.