Brasilian kamppailu nälkää vastaan tuottaa tulosta
Brasilian määrätietoinen ponnistelu nälkää vastaan on tuottanut lupaavia tuloksia. Vasemmistopresidentti Lula da Silvan nälän nollaamisohjelma on vähentänyt merkittävästi aliravittujen lasten määrää ja myös lapsikuolleisuus on laskenut.
Brasilian määrätietoinen ponnistelu nälkää vastaan on tuottanut lupaavia tuloksia. Vasemmistopresidentti Lula da Silvan nälän
nollaamisohjelma on vähentänyt merkittävästi aliravittujen lasten
määrää ja myös lapsikuolleisuus on laskenut.
Kroonisesti aliravittujen alle viisivuotiaiden osuus laski
13:sta seitsemään prosenttiin vuosina 1996-2006. Köyhimmällä alueella
Brasilian koillisosassa pudotus oli 22:sta kuuteen prosenttiin.
Samaan aikaan 185 miljoonaan asukkaan Brasilian
lapsikuolleisuus aleni 22:een tuhatta elävänä syntynyttä kohti, kun
luku aiemmin oli 39.
Luvut sisältyvät lokakuussa ilmestyneeseen Maailman nälkäindeksiin
2008, jota julkaisee International Food Policy Research -laitos.
Brasilia presidentiksi vuonna 2003 valittu vasemmistolainen
Luiz Inácio Lula da Silva aloitti Fome Zero -ohjelman joka tähtää nälän
nollaamiseen.
Ohjelma käsittää yli 50 hanketta pienviljelmien tukemisesta
kouluruokaan ja 11 miljoonalle köyhälle perheelle myönnettyyn
avustukseen.
"Perustuslakiin kirjattava oikeus ravintoon"
Brasilia hyväksyi pari vuotta sitten ruokaturvan peruskirjan, joka määrittää kunnollisen ravinnon ihmisen perusoikeudeksi.
"Haluamme lisätä oikeuden ravintoon myös perustuslakiin, jotta
siitä tulee peruuttamaton", kansallisen ruoka- ja ravintoturvan
neuvoston (Consea) puheenjohtaja Renato Maluf sanoo.
Presidentille neuvoja antava Consea käsittää 19 ministeriä ja
38 kansalaisyhteiskunnan edustajaa. Se luotiin jo 1993, mutta vasta
Lula herätti sen henkiin ja toimintaan myös osavaltio- ja kuntatasolla.
Malufin mukaan Consea on auttanut perheviljelmiä saamaan tuotteitaan markkinoille ja valtion elintarvikeohjelmien käyttöön.
Samalla on uudistettu valtion maataloushallintoa ja
-tutkimusta, joka oli ennen keskittynyt suurtuotantoon ja vientiin,
maatalousministeriön ylitarkastaja Marco Antonio Pinto kertoo.
Hän myöntää, että pientiloja saadaan tuen piiriin verkkaan, koska
niiden edellytetään liittyvän alan yhdistykseen tai osuuskuntaan.
Pientilat tuottavat kuitenkin huomattavan osan Brasilian
ruoasta ja työllistävät 70 prosenttia maatalouden työvoimasta, vaikka
kattavat vain 30 prosenttia viljelymaasta.
Tilastojen mukaan perheviljelmillä tuotetaan 67 prosenttia kotimaassa
kulutetuista pavuista, 58 prosenttia sianlihasta ja 52 prosenttia
maidosta.
Vuoden 2003 jälkeen pientilojen saamat tukilainat ovat nelinkertaistuneet, mistä on hyötynyt noin kahdeksan miljoonaa ihmistä.
Pinton mukaan pientilojen tukeminen luo "positiivisen kierteen"
paikallistalouteen, koska kauppa vilkastuu ja maaltapako hidastuu.
Kouluruoka tärkeässä roolissa
Maluf muistuttaa, että akuutti aliravitsemus on saatu aisoihin
Brasilian maaseudulla. Varsinkin kaupunkeihin on kuitenkin jäänyt vielä
nälälle alttiita "taskuja".
Tilastojen mukaan noin viidennes perhetuen saajista eli 2,3
miljoonaa kotitaloutta elää avun pienuuden vuoksi puutteellisella
ravinnolla: yksi perheenjäsen jää ilman ruokaa vähintään joka kolmas
päivä.
Kouluruoka on tärkeä osa nälän torjuntaa. Kongressin
hyväksyntää odottava uusi laki määrää, että 30 prosenttia kouluruoan
tarvikkeista ostetaan perheviljelmiltä.
Laki tuo ateriat myös toisen asteen oppilaitoksiin nostaen ruokailijoiden määrän 42 miljoonaan, Maluf kertoo.
Hän pelkää, että maailmaa koetteleva rahoituskriisi rokottaa
lähivuosina myös Brasilian sosiaaliohjelmia, vaikka Lula on
vakuuttanut, ettei niihin kajota.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia