Burmassa vaalikuume jää lieväksi
Sotilaiden johtamassa Burmassa pidetään 7. marraskuuta ensimmäiset vaalit 20 vuoteen. Sensuroitu vaalimainonta pitkästyttää kansalaisia, ja tulostakin pidetään etukäteen selvänä.
Sotilaiden johtamassa Burmassa pidetään 7. marraskuuta ensimmäiset vaalit 20 vuoteen. Sensuroitu vaalimainonta pitkästyttää kansalaisia, ja tulostakin pidetään etukäteen selvänä.
"Lehdissä kirjoitetaan paljon vaaleista, mutta sensuroidut jutut ovat tylsiä", kommentoi sanomalehtiä myyvä Ye Htut.
Joidenkin mielestä äänestäminen kannattaa jättää väliin. Toiset kuitenkin pähkäilevät kantaansa toivoen, että uurnilla käymällä voisi saada aikaan pienen muutoksen.
Toisenlaista kuin 1990
"En ole edes saanut käsitystä siitä, keitä on ehdolla", kotiäiti Cho Cho valitti, kun vaaleihin oli alle kuukausi aikaa.
Hän muistelee kaiholla nyt kotiarestissa istuvan oppositiojohtajan Aung San Suu Kyin demokratiapuolueen (NLD) railakasta vaalikampanjaa vuonna 1990.
Sotilaat estivät murskavoiton saaneen NLD:n valtaan pääsyn. Nyt puolue on kielletty, koska se päätti boikotoida marraskuun vaaleja epäreilun vaalijärjestelmän vuoksi.
"Vuonna 1990 saatoimme pitää julkisia puheita missä vain, mutta nyt tilanne on toinen", sanoo Khin Maung Swe. Hän oli 1990 NLD:n ehdokkaana ja on nyt perustanut uuden demokratiapuolueen (NDF).
"Vaalitilaisuuteen on pyydettävä lupa viikkoa aiemmin. Lisäksi on kerrottava osanottajamäärä sekä se, kuka aikoo puhua ja mitä", hän jatkaa.
Armeijalla oma kiintiö
Khin Maung Swe valittaa, että puolueille annettiin vain kaksi viikkoa aikaa löytää ehdokkaita, joten NDF:n saalis jäi noin 160:een.
Vaaleissa valitaan 498 jäsentä parlamentin alahuoneeseen ja 224 ylähuoneeseen sekä jäsenet osavaltioiden lainsäädäntöelimiin. Vuoden 2008 perustuslaki takaa armeijalle 25 prosenttia paikoista.
Khin Maung Swen mukaan myös vaalirahoitus takkuaa, sillä kaikki on kerättävä lahjoituksina. Pelkkä ehdokkaan rekisteröiminen maksaa 360 euroa. Se on paljon maassa, jonka 52 miljoonasta asukkaasta joka kolmas elää köyhyydessä.
Kenraalit siviiliehdokkaina
Valtaeliitin perustama USDP-puolue kilpailee 1 100:lla ehdokkaalla jaossa olevista yhteensä 1 163 paikasta.
Kansalaiset eivät näe eroa sotilashallituksen ja USDP:n välillä, sillä nykyinen pääministeri Thein Sein ja muut hallituksen kenraalit pyrkivät parlamenttiin siviileinä.
"USDP toimii kuin hallitseva puolue ja voi tehdä mitä lystää. Se järjestää rahalla itselleen vanhusten ääniä", Khin Maung Swe väittää.
"Tulos on ennalta selvä. Miksi siis vaivautuisin äänestämään", eräs 42-vuotias virkamies sanoo.
Kotiäiti Cho Cho palaa vuoden 1990 vaaleihin: "Silloin useimmille oli selvää, että emme äänestä NUP:tä." NUP on maata vuosikymmeniä hallinneen sosialistipuolueen manttelinperijä, joka oli kammettu vallasta vuoden 1988 demokratiaa vaatineessa kansannousussa.
Vanhempaa valtaeliittiä edustava NUP on jälleen mukana vaaleissa noin tuhannella ehdokkaalla ja esiintyy USDP:n haastajana.
"Tällä kertaa emme halua antaa voittoa USDP:lle, mutta emme tiedä, ketä äänestää sen sijaan", Cho Cho aprikoi.
YK pettyi vaalivalmisteluihin
YK:n erityisraportoija Tomas Quintana on pettynyt Burman vaalivalmisteluihin, joita hän kuvaa pahoin vääristyneiksi.
Burman sotilasjuntan vaalilautakunta ilmoitti jo syyskuussa, että äänestystä ei järjestetä noin 3 300 kylässä kapinahenkisen Shanin osavaltion alueella. Se sulkee vaaleista 1,5 miljoonaa äänioikeutettua.
Burmassa on edelleen yli 2 000 mielipidevankia, joihin kuuluu myös kotiarestissa oleva oppositiojohtaja ja rauhannobelisti Aung San Suu Kyi. Kansainväliset vetoomukset heidän vapauttamisekseen eivät ole tuottaneet tulosta.
Quintana ja ihmisoikeusjärjestöt peräävät YK:lta tutkimuskomissiota, joka selvittäisi Burman sotarikoksia ja mahdollisia rikoksia ihmisyyttä vastaan. Kiina vastustaa hanketta.
Ihmisoikeusliikkeen mukaan Burman vähemmistöjen kohtelu täyttää hitaasti toteutetun kansanmurhan tuntomerkit.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia