Burundin vaalisuma on rauhan koetinkivi

Keskiafrikkalainen Burundi on astumassa loppusuoralle pitkässä ja kivisessä rauhanprosessissa. Hutujen ja tutsien sisällissota on jatkunut lähes keskeytyksettä 12 viime vuotta.

Burundin asukkaista on hutuja noin 80 prosenttia, mutta armeija on edelleen tutsivähemmistön käsissä. Hutupuolueen puheenjohtaja voitti vuoden 1993 presidentinvaalit, mutta tutsien hallitsema armeija ei niellyt vaalitulosta, vaan kaappasi vallan ja surmasi presidentin.

Tutsit ja hutut solmivat virallisesti rauhansopimuksen vuonna 2000 ja muodostivat siirtymäkauden hallituksen seuraavana vuonna. Mutta kun hutujen poliittiset puolueet laittoivat nimensä sopimukseen, hutukapinalliset jatkoivat väkivaltaisuuksia. Huturyhmä FLN, ”Kansallinen vapautusarmeija” kieltäytyy edelleen liittymästä rauhanprosessiin.

Hutujen suurin kapinallisarmeija CNDD-FDD, ”Demokratian puolustuksen kansallinen neuvosto – demokratian puolustusvoimat”, sen sijaan on nykyään poliittinen puolue. Vuonna 2003 se sopi väliaikaishallituksen kanssa aseistariisunnasta ja sai vastikkeeksi hallitusvastuuta.

Tämän vuoden kesäkuun paikallisvaaleissa CNDD-FDD sai alustavien arvioiden mukaan 55,3 prosenttia paikoista. Vaalit olivat Burundissa ensimmäiset sitten vuoden 1993 presidentinvaalien. Äänestäminen sujui pääosin rauhallisesti, vaikkakin viidessä vaalipiirissä äänestys jouduttiin uusimaan väkivaltaisuuksien vuoksi.

CNDD-FDD:n voitto yllätti tarkkailijat. Väliaikaishallituksen suurimman hutupuolueen FRODEBU:n, ”Burundin demokraattisen rintaman”, on vaikea hyväksyä pahimman hutu-kilpailijansa vaalivoittoa. ”CNDD-FDD painosti ihmisiä äänestämään heitä kuoleman uhalla”, FRODEBU:n edustaja Jean de Dieu Mutabazi sanoi ja vaati vaalituloksen mitätöimistä.

CNDD-FDD:n vaalimenestys maaseudulla on herättänyt kummastusta maan pääkaupungissa Bujumburassa. Esimerkiksi Ngozin maakunnassa CNDD-FDD sai 80 prosentin kannatuksen, vaikka maakunta kärsi sisällissodan aikana paljon kapinallisarmeijan toiminnasta. CNDD:n sihteeri Liberate Ntizonda kiistää väitteet epärehellisistä otteista. ”Emme painostaneet ketään. Saimme hyvän vaalituloksen, koska olemme eläneet näiden ihmisten lähellä vuosia. Tiedämme heidän tarpeensa, ja he tietävät, että olemme ainoita, jotka voivat ja haluavat auttaa heitä”, Ntizonda sanoo.

Kansainvälinen yhteisö on hyväksynyt kesäkuun paikallisvaalien tuloksen: häiriöiden ei katsota olevan niin vakavia, että ne olisivat vaikuttaneet vaalien tulokseen. Yllättävää kyllä johtava tutsipuolue UPRONA, ”Kansallisen edistyksen liitto”, on tunnustanut vaalituloksen. UPRONA ja hutujen FRODEBU ovat väliaikaishallituksen johtavat puolueet.

Tutsivähemmistön UPRONA on hallinnut Burundia valtaosan maan itsenäisyydestä – monesti varsin kovakouraisesti. ”Tiesimme etukäteen, että menetämme nykyisen sosiaalisen ja etnisen tilanteen vuoksi valtuustopaikkoja”, UPRONA:n puhemies Gerard Nduwayo muotoili. ”259 valtuustopaikkaa, jotka saimme, on tyydyttävä tulos.” Paikallisvaaleissa oli jaossa yhteensä 3 325 valtuustopaikkaa.

Rauhanprosessin ulkopuolella oleva hutu-sissiliike FNL solmi väliaikaishallituksen kanssa tulitauon toukokuun puolivälissä, mutta molemmat osapuolet ovat syyttäneet toisiaan sopimuksen rikkomisesta. YK lähetti rauhanturvaajia Burundiin viime vuonna. Tätä ennen rauhanturvaaminen oli Afrikan unionin joukkojen käsissä. YK:n rauhanturvaoperaation johtaja Carolyn McAskie on vedonnut poliittisiin johtajiin, jotta vaalikausi sujuisi rauhassa.

Burundissa pidetään parlamenttivaalit heinäkuun neljäntenä ja presidentinvaalit elokuussa. Vuosikymmenen mittaisessa sisällissodassa on kuollut noin 300 000 burundilaista.