Ehkäisyn puuttuminen tuottaa hengenvaaran pakolaisleireillä
Lisääntymisterveys on pakolaisleireillä huonoissa kantimissa. Siitä kertoo somalialainen nainen joka joutui tekemään kanssasiskoilleen yli 20 aborttia kenialaisella Dadaabin pakolaisleirillä vuosina 1992-1998. Dadaabin leirillä elää yhä 140 000 pakolaista.Leireillä apu keskittyy pääosin ruoan, juoman, rakennuksien ja viemäröinnin tarjoamiseen mutta ehkäisyvälineiden toimittaminen jää usein paitsioon.
"En olisi halunnut tehdä abortteja, mutta naiset tulivat luokseni itkien. Monet sanoivat, että heillä on jo yli kymmenen lasta eivätkä he pysty huolehtimaan useammasta", Mariam kertoo. "Yksi nainen sanoi hirttävänsä itsensä mökkiini, jos en suostuisi."
Mariam teki abortit puisilla ja rautaisilla työkaluilla, joita sattui saamaan käsiinsä. "Jotkut olivat jo neljännellä kuulla raskaana, eikä tällaisia raskauksia ollut helppo lopettaa. Onneksi kukaan naisista ei kuitenkaan kuollut."
Mariam jätti leirin vuonna 1999 ja suuntasi Kenian pääkaupunkiin Nairobiin, jossa hän nyt työskentelee katukauppiaana.
Dadaabin leirillä elää yhä 140 000 pakolaista, joista 69 000 on naisia.
Pakolaisleireillä humanitaarinen apu keskittyy pääosin ruoan, juoman, rakennuksien ja viemäröinnin tarjoamiseen. Ehkäisyvälineiden toimittaminen naisille jää usein paitsioon, vaikka pakolaisleireillä tulee paljon ei-toivottuja raskauksia ja turvattomassa yhteisössä myös raiskaukset ovat yleisiä.
Naispakolaisille täytyy taata perusteellinen lisääntymisterveyspaketti, jossa on myös ehkäisyvälineitä, vaatii naisten oikeuksia ajavassa mediatoimistossa työskentelevä Florence Machio. Ehkäisy säästäisi naiset monilta ongelmilta.
"Raskaana olevilla naisilla on heikot mahdollisuudet saada terveydenhoitajan apua ennen synnytystä tai edes synnytyksen aikana. He ovat hengenvaarassa", Machio sanoo.
Kaksikymmenvuotias sudanilainen Abraham Wol eli Kakuman pakolaisleirillä Luoteis-Keniassa seitsemän vuotta. Leirin 90 000 pakolaisesta naisia on alle puolet. Wol muistuttaa, että ehkäisykampanja pitää suunnata myös miehille.
Kun Wol jätti Kakuman leirin vuonna 1999, miehille jaettiin kondomeja. "Saimme viisi kondomia joka kuukausi, tai joka toinen kuukausi. Se ei todellakaan ollut tarpeeksi", Wol muistaa.
Hän työskentelee nyt Nairobissa Saksan hallituksen kehitystoimistossa GTZ:ssa.
"Miehille annetaan kondomeja, mutta he eivät käytä niitä vaan heittävät ne pois. Heille pitää kertoa, miksi kondomeja pitää käyttää ja kuinka niitä käytetään", Wol painottaa.
Nykyaikaiset ehkäisymenetelmät joutuvat usein ristiriitaan perinteiden kanssa.
"Kun pakolaisille kerrotaan perhesuunnittelusta, monet vastustavat. He kertovat haluavansa korvata lapset, jotka kuolivat sodan jalkoihin", sanoo lääkäri Burton Wagacha, joka hoitaa pakolaisia Dadaabin leirillä. "Näille pakolaisille lasten määrällä todella on merkitystä."
21-vuotias somali Firdoso Salam Adén on elänyt Dadaabin leirillä vuodesta 1998 asti, ja nyt hän on jo neljän lapsen äiti. "Minä ja mieheni emme usko perhesuunnitteluun emmekä käytä kondomeja. Lapsemme ovat haluttuja ja teemme vielä lisää."
Hi-virusta kantavien osuus Dadaabin pakolaisleirillä on noussut jyrkästi, lääkäri Burton Wagacha kertoo. Vuonna 2002 virusta kantoi leiriläisistä noin 0,6 prosenttia, tämän vuoden huhtikuussa jo noin 1,0 prosenttia.
Päätöksessä käyttää tai olla käyttämättä kondomia onkin tulevaisuudessa entistä enemmän kyse ennenaikaisen kuoleman välttämisestä kuin perhesuunnittelusta.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia