EU: Kehitysmaita ei unohdeta taantumassa
Keskellä maailmanlaajuista talouskriisiä teollisuusmaat ovat keskittyneet lieventämään sen vaikutuksia omiin talouksiinsa. Onko kehitystavoitteet on unohdettu? Euroopan unionin uusi ulkoministeri vakuuttaa, että EU on valmis reiluihin kauppasopimuksiin kehitysmaiden kanssa.
Keskellä maailmanlaajuista talouskriisiä teollisuusmaat ovat keskittyneet lieventämään sen vaikutuksia omiin talouksiinsa. Onko kehitystavoitteet on unohdettu? Euroopan unionin uusi ulkoministeri vakuuttaa, että EU on valmis reiluihin kauppasopimuksiin kehitysmaiden kanssa.
Kokemus osoittaa, että valtiot pystyvät parhaiten hyödyntämään taloudellisia mahdollisuuksiaan osallistuessaan kansainväliseen kauppaan. Meidän on luotava avoin ja reilu kaupankäyntiympäristö, joka tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet kaikille. Samalla on otettava huomioon monien kehitysmaiden vaikea tilanne.
EU on valmis tähän sekä monen- että kahdenvälisissä suhteissaan.
EU tekee hartiavoimin töitä sen eteen, että Maailman kauppajärjestön WTO:n Dohan kierroksen neuvottelut saadaan päätökseen. Doha lupaa kaupan alalle myönnytyksiä, jotka avaavat merkittäviä uusia markkinoita kehitysmaille. Tekeillä oleva sopimus myös leikkaa rikkaiden maiden viljelijöille maksettavia kauppaa vääristäviä tukiaisia. Köyhiltä talouksilta odotetaan vastapalvelukseksi hyvin vähän tai ei mitään. EU on mennyt pidemmälle kuin mikään muu kehittynyt talous avatessaan markkinansa tullitta vähiten kehittyneiden maiden tuotteille.
EU on myös työskennellyt Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren AKT-maiden kanssa saattaakseen suhteet uudelle tasolle. Uusien taloudellisten kumppanuussopimusten (EPA) tarkoitus on suojella ja parantaa AKT-maiden tuotteiden pääsyä EU:n markkinoille. Ne myös edistävät alueellista yhdentymistä ja kiihdyttävät kehitystä ja köyhyyden kitkemistä AKT-maissa.
Yli puolet EU:n tuonnista tulee kehitysmaista. Tuomme niistä enemmän maataloustuotteita kuin muut kehittyneet taloudet yhteensä. Yli kaksi kolmasosaa kehitysmaatuonnistamme ei maksa tullimaksuja. Mahdollisuuksia menee kuitenkin hukkaan kehitysmaiden heikon infrastruktuurin, liiallisen sääntelyn ja alhaisen kapasiteetin vuoksi. Monesti ne eivät kykene tehokkaaseen kaupankäyntiin edes naapuriensa kanssa, puhumattakaan rikkaista maista maapallon toisella puolella.
EU:n lokakuussa 2007 hyväksymä Apua kehitysmaiden kaupankäyntiin -strategia on osoittautunut tärkeäksi kanavoitaessa tukea kaupan edellytysten rakentamiseen ja infrastruktuurin kehittämiseen kehitysmaissa.
Maailmanlaajuiseen kauppajärjestelmään liittyminen edellyttää oman talouden avaamista ja sopeutumista maailmankaupan olosuhteisiin.
Palvelut muodostavat nyt suurimman tuotannonalan vähiten kehittyneissä maissa, ja maailmanlaajuiset ketjut toimivat yli rajojen.
Monet kehitysmaiden johtajat tajuavat, että kauppasuhteiden sopeuttaminen uusiin olosuhteisiin on niiden menestyksen avain, koska se lisää kilpailukykyä ja houkuttelee investointeja. He ovat tietenkin tietoisia siitä, että edessä on valtava tehtävä, josta selviäminen vie aikaa. Myös Euroopan unioni tajuaa sen ja haluaa tukea kehitysmaita asteittaisessa muutoksessa.
EPA-neuvottelut ovat vieneet odotettua pidemmän ajan, on ollut väärinkäsityksiä ja virheitä on tehty, mutta uskon, että oikea pohja etenemiselle on luotu. Laaditut paketit luovat tulevaisuuteen katsovan, kestävän taloudellisen kumppanuuden ja antavat AKT-maille niiden tarvitsemaa joustoa etujensa suojelemiseksi.
Taloudellisen yhdentymisen tiellä on yhä monia esteitä. EU:lla tai kenelläkään ei ole siihen selvää suunnitelmaa. Taloussuhteiden hoitamiseen kaivataan uutta ja kestävää mallia. Se edellyttää joustavuutta ja kärsivällisyyttä, mutta myös päättäväisyyttä pyrkiä eteenpäin.
Catherine Ashton on EU:n uusi ulkoministeri ja entinen kauppakomissaari.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia