EU:n turvapaikkapolitiikkaa protestoidaan laajalla kampanjalla

EU:n alueella asuu noin 56 miljoonaa maahanmuuttajaa, jotka muodostavat 7,7 prosenttia väestöstä, laskee Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM. Lisäksi EU-maissa elää arviolta 3-4,5 miljoonaa laitonta siirtolaista. Viime aikoina yhä useammat luvattomat tulijat ovat kuitenkin päättyneet viranomaisten huomaan.

Noiden ihmisten kohtelusta ja tulevasta kohtalosta huolestuneet kansalaisjärjestöt ovat aloittaneet kampanjan otsikolla "Kukaan ei ole laiton".

"Maahanmuuttajat esitetään uhkana, jolta meidän on suojauduttava", Pierre-Arnaud Perrouty sanoo. Hän osallistuu kampanjaan rasismia, antisemitismiä ja muukalaisvihaa vastustavan ranskalaisen järjestön edustajana.

"Säilöönottokeskukset täyttävät kahta tehtävää: yhtäältä ihmiset lukitaan sisään maastakarkotusta varten, ja toisaalta annetaan vahva viesti sekä tuleville maahanpyrkijöille että kotimaan yleiselle mielipiteelle", hän jatkaa. Kansalaisjärjestöt puhuvat "Euroopan linnakkeesta", joka on yhdenmukaistanut sääntöjään ulkopuolisten torjumiseksi.

Migreurop-verkoston edustaja Claire Rodier muistuttaa, että säilöönottokeskuksissa viruvien ihmisten ainoa rikos on laiton rajanylitys. Migreurop on kartoittanut "leirien Euroopan". Nykyisten jäsenten ja keväällä EU:hun liittyvien valtioiden alueelta leireiksi kutsuttuja säilöönottokeskuksia löytyy yli 130.

Saksassa on 21 leiriä, Kreikassa 19, Ranskassa 15, Britanniassa ja Espanjassa 12, Italiassa 11, Unkarissa ja Tshekissä 8, Belgiassa 6, Maltassa 5 ja Hollannissa 4. Ruotsissa ja Tanskassa on kartan mukaan muutamia leirejä, mutta Suomesta järjestö ei ole sellaisia löytänyt, vaikka ulkomaalaisten säilöönottoa tapahtuu. Leirien asukkaiden määrästä ei ole tietoa.

Säilöönottokeskusten toimintatavat vaihtelevat. Osa on vankilan kaltaisia vartioituja laitoksia, toisista asukkaat pääsevät vapaasti ulos. Keskukset voivat olla julkisia tai yksityisiä.

Pidätysajat vaihtelevat rajusti. Ranskassa on 36 päivän yläraja, Belgiassa se on viisi kuukautta ja Saksassa 1,5 vuotta. Britanniassa aikarajaa ei ole. Saksassa ja Irlannissa on käytäntönä lähettää maahanpyrkijät vankilaan silloin, kun pakolaiskeskukset ovat täynnä. Leirien asukkailla on oikeus anoa poliittista turvapaikkaa, mutta oikeudellista apua siihen ei taata, Lääkärit ilman rajoja -järjestön (MSF) Enrico Davoli sanoo.

YK:n pakolaisvirasto UNHCR arvioi, että Euroopassa on 4,4 miljoonaa pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Moni heistä kuuluu laittomiksi siirtolaisiksi luokiteltuun ryhmään. Poliittisia turvapaikkoja myönnetään Euroopassa nyt aiempaa vähemmän. Hollanti päätti vastikään karkottaa kolmen vuoden kuluessa 26 000 ihmistä. He tulivat vuosina 1999-2001 pääosin Iranista, Afganistanista ja Somaliasta.

Ahkerin karkottaja on kuitenkin Saksa, jonka 7,3 miljoonaa ulkomaalaista muodostavat liki yhdeksän prosenttia väestöstä. "Noin 50 000 ihmistä karkotetaan joka vuosi. Sitä ennen he joutuvat viettämään viikkoja tai kuukausia säilöönottokeskuksissa. Vuodesta 1993 lähtien 111 ulkomaalaista on tappanut itsensä karkotuksen pelossa. Itsemurhista 47 tehtiin keskuksissa", saksalainen lakimies Tilman Clauss kertoo.

Italiassa toimittajia ei päästetä säilöönottokeskuksiin, joita kansanedustaja Tana de Zulueta luonnehtii "oikeudettomiksi tiloiksi, jotka ovat näkymättömiä yleiselle mielipiteelle". Lääkärit ilman rajoja julkaisi tammikuussa raportin Italian säilöönottokeskuksista. Sen mukaan asuinolot ovat niissä puutteelliset, eikä oikeudellista ja mielenterveydellistä apua ole riittävästi tarjolla. Tilannetta pahentavat huumeet ja virkavallan tarpeettoman kovat otteet.

Espanja on perustanut kaksi "avointa leiriä" Ceutaan ja Melillaan, jotka ovat sen hallitsemia alueita Marokossa. Tarkoitus on käsitellä turvapaikka-anomukset ennen kuin hakijat ylittävät Gibraltarinsalmen. Huomattava osa Eurooppaan pyrkivistä afrikkalaisista tulee Espanjan kautta.

Migreuropen mukaan kyse on "rajojen ulkoistamisesta". Myös Britannian hallitus suunnittelee leirien perustamista Euroopan ulkopuolelle käsittelemään turvapaikka-anomuksia. Järjestöt pitävät sitä koko EU:n siirtolaispolitiikan tulevana suuntana.

Viranomaisten mukaan "etätutkinta" säästää ihmishenkiä. Espanjassa asuvien marokkolaisten järjestö arvioi, että vuodesta 1997 lähtien noin 4 000 Espanjaan pyrkinyttä afrikkalaista on kuollut tai kadonnut, valtaosin Atlantin aaltoihin.

EU on asettanut tiukan maahanmuuttopolitiikan jäsenyyden ehdoksi kymmenelle uudelle tulokkaalle. Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tshekin, Unkarin ja Viron on määrä liittyä järjestöön toukokuun alusta.

Kansalaisjärjestöjen mukaan EU:n maahanmuuttopolitiikan sisältönä on "Ei minun takapihalleni". "Teillä voi olla vaikeuksia elämässänne, ja se on meistä surullista, mutta teidän täytyy etsiä jokin muu paikka", Perrouty kuvaa EU:n linjaa.