Euroopan komissio julkisti seuraavan vuosikymmenen energiavisionsa

"Eurooppa voi johtaa maailmaa uuteen teolliseen vallankumoukseen", julisti energiapolitiikasta vastaava komissaari Andris Piebalgs viime keskiviikkona, kun Euroopan komissio julkaisi Brysselisssä laajan energiapolitiikan toimenpidepaketin. Tavoitteena on taata unionin energian saanti, hillitä ilmastonmuutosta sekä lisätä energian sisämarkkinoiden toimivuutta. Toimenpidepaketin ehdotuksilla Euroopan toivotaan siirtyvän hiilidioksikipäästöiltään vähäiseen talouteen.

Komissio esiittää EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Jos päästöjen vähentämisestä voidaan sopia maailmanlaajuisesti, on EU valmis kiristämään tavoitettaan 30 prosenttin.

Tavoitteen saavuttamiseksi tulee EU:n nostaa uusiutuvan energian tuotannon osuutta 20 prosenttiin ja liikenteen biopolttoaineiden osuutta 10 prosentiin 2020 mennessä. Myös energian kokonaiskulutuksesta on leikattava 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden parantaminen on toimenpidepaketin mukaan kilpuilukyvyn säilyttämisen ja kestävien energiamarkkinoiden edellytys. Markkinoita tulee avata erottamalla energian tuotanto ja jakelu eri yhtiöille, lisäämällä jakeluverkkojen yhteenliitäntää sekä riippumatonta valvontaa. Myös voimakasta panostusta energiatutkimukseen ehdotetaan puhtaanpaan teknologiaan siirtymisen vauhdittamiseksi.

Ennen toimenpidepaketin julkaisua paljon puhuttaneeseen ydinvoimaan ei oteta vahvasti kantaa. Päätös ydinvoiman roolista jätetään jokaisen jäsenmaan harkittavaksi. Hiilen talteenottomenetelmien kehittämisen komissio näkee vällttämättömänä ja haluaa EU:n ottavan johtavan aseman teknologian eteenpäinvieimisessä. Kaikkiaan yhteisistä toiminpiteistä ja tavoitteista päättämällä tulee yhtenäistää EU:n ulkoista energiapolitiikkaa ja pyrkiä puhumaan energiakysymyksistä entistä enemmän yhdellä suulla.

Komission ehdotukset antavat EU:n energiamarkkinoiden toimijoille selvän viestin kehityksen suunnasta vuoden 2012 jälkeen, Kioton sopimuksen päättyessä. Tiukempia tavoitteita ja selkeitä toimenpiteitä myös tarvitaan kipeästi, sillä ennusteiden mukaan nykyisten energia- ja liikennepolitiikkojen noudattaminen tarkoittaisi, että vähentymisen sijaan EU:n päästöt lisääntyisivät noin 5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Komission ehdotukset eivät ole kuitenkaan herättäneet suurta ihastusta varsinkaan ympäristöjärjetöjen keskuudessa. Mm. Greenpeace, Maan Ystävät ja WWF tiedottivat heti samana päivänä pitävänsä komission tavoitteita riittämättömänä. Pysäyttääkseen lämpenemisen kahteen asteeseen aiemmin asetettujen tavoitteiden mukaan päästöjä tulisi vähäntää ainakin 30% vuoteen 2020 mennessä. Kritiikkiä aiheutti myös sektorikohtaisten tavoitteiden puuttuminen esimerkiksi sähkön ja lämmön tuotannolle.

Ympäristöjärjestöt kohdistavatkin toivonsa yksittäisiin jäsenmaihin, jotka ovat jo asettuneet tukemaan 30% päästövähennystavoitetta. Erityisest katseet kohdistuvat kauden puheenjohtajamaahan Saksaan. Komissio esittää energia- ja ilmastonmuutosehdotukset maaliskuussa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle ja laatii lainsäädäntöesityksen näiden keskustelujen pohjalta.