Ihmiskauppa Suomessa
Suomi ei välty ihmiskaupalta, vaan maamme on sekä kauttakulku- että kohdemaa. Suurin osa maamme ihmiskaupasta on pakotettua prostituutiota. Sen lisäksi viitteitä ihmiskaupasta löytyy myös rakennusalalta ja etnisistä ravintoloista.
Arvioiden mukaan Suomi on vuosittain satojen ihmiskaupan uhrien kauttakulku- ja kohdemaa. Venäjältä ja Baltian maista Suomeen kuljetettavia ihmiskauppiaiden uhreja viedään edelleen lähinnä Ruotsiin ja Norjaan, mutta myös muualle Länsi-Eurooppaan.
Valtaosa Suomen ihmiskaupasta on pakotettua prostituutiota, mutta viitteitä työvoiman hyväksikäytöstä on Suomessa löytynyt muun muassa rakennustyömailla ja etnisissä ravintoloissa. Usein hyväksikäytettyä työvoimaa on tuotu laittomasti maahan entisen Neuvostoliiton maista, Lähi- ja Kaukoidästä sekä Kaakkois-Euroopasta.
Itänaapurista tulevan prostituution taustalla on Neuvostoliiton romahtamisen mukanaan tuoma naisten työttömyys. Esimerkiksi Suomen rajalla Murmanskissa vuonna 2000 oli peräti 61 prosenttia naisista vailla työtä. Naisten työllisyystilanne ja tulotaso on huono myös Virossa. Prostituoituina Suomessa toimivat naiset saavat yleensä puolet tai kolmasosan palkkiosta itselleen, joten viikossa ansaitsee saman minkä Virossa puolessa vuodessa.
Lapsikaupan mahdollisuutta ei voi jättää Suomessakaan huomiotta. Riskiryhmänä ovat erityisesti yksin maahan saapuvat alaikäiset turvapaikanhakijat. On mahdollista, että Suomeen myydään lapsia seksuaalista hyväksikäyttöä varten. Viranomaisten mukaan täysin varmaa kuitenkin on, että Suomi on lapsikaupan kauttakulkumaa. Vaikka Suomessa tapahtuvasta lapsikaupasta ei olekaan näyttöjä, syyllistyvät lukuisat suomalaiset lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ulkomailla.
Suomi on mukana kansainvälisessä ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa. YKn kansainvälistä rikollisuutta koskevan yleissopimuksen ja sen ihmiskauppaa koskeva lisäpöytäkirja allekirjoitettiin joulukuussa 2000. Samana vuonna Suomi allekirjoitti YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen valinnaisen pöytäkirjan lapsikaupasta, -prostituutiosta ja -pornografiasta.
Elokuussa 2004 astuivat voimaan lainsäädäntömuutokset, joiden avulla Suomen lainsäädäntö saatettiin kansainvälisiä velvoitteita vastaavaksi.
Ihmiskaupan vastainen toimintasuunnitelma valmistui keväällä 2005. Siinä esitetään toimenpiteitä, jotka tähtäävät ihmiskaupan estämiseen, syyllisten rankaisemiseen sekä uhrien tunnistamiseen, suojeluun ja auttamiseen. Uhreja auttamalla ja suojelemalla parhaiten ehkäistään heidän joutumistaan uudestaan rikollisten uhreiksi.
Myös siviilikriisinhallinnassa otetaan ihmiskauppa huomioon. Rauhanturvajoukoissa toimiville annetaan ohjeita, miten ihmiskaupan uhrit tunnistaa sekä miten heitä voi auttaa ja suojella.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia