(IPS) -- Karibialla sijaitsevan Saint Vincent ja Grenadiinien saarivaltion asukkaat ovat viime vuosina nähneet, miten sisämaan metsät tulevat ryminällä alas tulvavesien mukana.

Tuliperäiset saaret muodostuvat pääasiassa korkeista vuorista ja syvistä rotkoista. Saarilla on koettu vuodesta 2010 lähtien kolme mittavaa luonnonmullistusta, joista on koitunut yhteensä 200 miljoonan euron tuhot. Summa on 60 prosenttia bruttokansantuotteesta 100 000 asukkaan saarivaltiossa.

Vuoden 2011 hurrikaani Tomas tuhosi muun muassa 1 200 kotia ja lähes kaikki saarelaisten banaaniviljelmät.

Keväällä 2011 kesken kuivan kauden iskeneet rankkasateet aiheuttivat rajuja tulvia, joiden mukana rannikolle kasautui hämmästyttävä määrä tukkipuuta. Sama toistui joulukuun 2013 rankkasateiden aikaan.

Peltoja raivataan

Monien yllätykseksi iso osa puista ei ollut myrskyn juuriltaan repimiä, vaan hiljattain kaadettuja ja paikoin tukeiksi sahattuja. Ne saivat aikaan pahaa jälkeä syöksyessään tulvan mukana rannikon taajamiin.

Tukkisumat havahduttivat Saint Vincent ja Grenadiinien pääministerin Ralph Golsalvesin kyselemään, mitä metsissä oikein tapahtuu.

Sisämaan metsiä hakataan luvallisten viljelykasvien, mutta myös laittomien marihuanapeltojen tieltä, kertoo 32 vuotta alalla ollut metsäteknikko Joel Poyer. Hän vertaa viljelijöiden toimintaa syöpään, joka jäytää ihmisruumista sisältä päin.

"Jotkut toimivat oikein ja jättävät puita pystyyn sitomaan maata, mutta toiset tekevät avohakkuun perustaakseen usean hehtaarin marihuanaviljelmän", Poyer sanoo.

Myös kaskiviljely on yhä yleistä. Poyerin mukaan se köyhdyttää maaperää, mistä seuraa tarve lisätä lannoitusta. "Kun kulut uhkaavat nousta, pellot hylätään ja jätetään alttiiksi eroosiolle ja maanvyöryille."

Sadekausi myöhästyy

Ilmastonmuutos kurittaa itäistä Karibiaa myös toistuvilla kuivuuskausilla, jollainen aiheuttaa nytkin paikoin pulaa juomavedestä. Saint Vincent ja Grenadiinien asukkaita on varoitettu, että sadekausi alkanee vasta heinäkuussa, melkein neljä viikkoa normaalia myöhemmin.

Kuivuus lisää pensaspaloja, joita syttyi 20 yksistään toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana.

Poyer muistuttaa, että jokien ehtyminen kuivalla kaudella johtuu myös kasvipeitteen tuhoamisesta ylävirralla. "Paljas maa altistuu auringolle, ja haihtuminen kiihtyy."