Ilmastokokouksesta lähtökohdat tuleville neuvotteluille

Kioton pöytäkirjan historiallinen ensimmäinen ja YK:n ilmastosopimuksen 11. osapuolikokous järjestetään 28.11.-9.12. Montrealissa Kanadassa. Kokouksessa aloitetaan neuvottelut päästövähennyksistä Kioton pöytäkirjan ensimmäisen sitoumuskauden päättymisen eli vuoden 2012 jälkeen. Ilmastonmuutoksen vakavimpien seurauksien välttäminen edellyttää, että tuntuvista päästövähennyksistä sovitaan pikaisesti.

- Jos neuvottelut eivät liiku eteenpäin, saatamme menettää mahdollisuuden vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseen. Mittavia päästövähennyksiä tarvitaan välttämättä jo ennen vuotta 2020. Se tarkoittaa, että tuloksia kansainvälisistä neuvotteluista on saatava lähivuosina, muistuttaa Lauri Myllyvirta Maan ystävistä.

Tulosten saavuttaminen ei kuitenkaan näytä itsestään selvältä. Poliittinen tahto uusista päästövähennyksistä sopimiseen voi olla todellisuudessa heikompi kuin esimerkiksi EU:n julkilausumissa. Ympäristöjärjestöt ovat olleet huolestuneita mm. EU:n puheenjohtajamaan Ison-Britannian pääministerin Tony Blairin kannanotoista.

Maailman keskilämpötilan nousu on Euroopan unionin mukaan rajoitettava alle kahteen asteeseen, jotta ilmastonmuutoksen vakavimmat seuraukset voitaisiin kohtuullisella varmuudella välttää. Tämä edellyttää, että maailman päästöt saadaan kääntymään laskuun seuraavien 15-20 vuoden kuluessa.

Teollisuusmaille tämä tarkoittaa EU:n ympäristöneuvoston mukaan 15-30 % päästövähennystä jo vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Lisäksi Kiinan ja Intian kaltaiset nopeasti teollistuvat maat pitää saada mukaan päästövähennyksiin. Tänä vuonna tarkastelussa ovat teollisuusmaiden uudet velvoitteet ja ensi vuonna tarkastelu laajenee kehitysmaidenkin sitoumuksiin.

Monet suuret kehitysmaat ovatkin ilmaisseet olevansa kiinnostuneita osallistumaan päästövähennyksiin nykyistä kiinteämmin, sillä se tukisi uuden puhtaan teknologian käyttöönottoa. Ne edellyttävät kuitenkin teollisuusmaiden tarjoavan rahoitusta ja näyttävän esimerkkiä päästöjen vähentämisessä.

Yhdysvaltojen taholta ei ole Montrealissa odotettavissa suunnanmuutosta, vaikka monet osavaltiot ovat alkaneet toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Esimerkiksi 166 kaupunkia 35 osavaltiosta on liittynyt Yhdysvaltain kaupunginjohtajien ilmastonsuojelusopimukseen, johon kuuluu Kioton pöytäkirjan kaltaiset sitovat tavoitteet.

Ilmastopolitiikan jatkuvuuden kannalta pidetään tärkeänä, että uusi sopimus astuisi voimaan ennen kuin Kioton pöytäkirjan ensimmäinen tavoitekausi päättyy. Tämä tarkoittanee, että ilmastopolitiikan suunnasta on sovittava vuoteen 2008 mennessä.

Ympäristöjärjestöjä Suomen delegaatiossa edustavat Tuuli Kaskinen (Suomen Luonnonsuojeluliitto) ja Lauri Myllyvirta (Maan ystävät). Kaisa Kosonen ja Harri Lammi osallistuvat kokoukseen Greenpeacen delegaatiossa.

Ilmastosivuilla julkaistaan ympäristöjärjestöjen edustajien kirjoituksia neuvottelujen kuluista ja asiakohdista.