Ilmastonmuutos kurittaa maailman maataloutta

Kun viime vuosikymmenillä on painotettu biotekniikkaa ja tehomaataloutta, asiantuntijat esittävät nyt täyskäännöstä. Paras keino hillitä ilmastonmuutosta ja taata ruokaturva onkin pienimuotoinen luomuviljely, arvioitiin Kansainvälisen maatalouden kehittämisrahaston Ifadin kokouksessa helmikuun lopulla.

"Ei ole välttämätöntä tuottaa enemmän ruokaa, vaan laadukasta ravintoa vähemmällä energiankäytöllä ja saastuttamisella", Washingtonissa toimivan Millennium-instituutin johtaja Hans Herren sanoo.

Hän vaatii reippaita investointeja ekologisen maatalouden lisäämistä koskevaan tutkimukseen.

"Kukaan ei ole vielä vakavissaan miettinyt, miten maatalous voi lievittää ilmastonmuutosta", maailmanlaajuista tutkimusta YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestössä FAOssa johtava Josef Schmidhuber myöntää.

Herren heittää pallon päättäjille: strategiaa pitää muuttaa.

"Ilmastonmuutoksen vaatimat ratkaisut ovat tiedossa, mutta niitä ei toteuteta, koska hallitukset muhinoivat bioteknisen teollisuuden kanssa. Niitä kiinnostavat nopeat voitot enemmän kuin viljelijöiden pitkän ajan hyödyt", Herren selittää.

Hänen mukaansa teollinen maatalous kuluttaa liikaa energiaa. "Jokaisen kalorin tuottaminen vaatii kymmenen kaloria, jos huomioidaan polttoaineen, lannoitteen ja työvoiman tarve."

Pientilalliset kärsivät

Herren muistuttaa, että kemikaaleja käyttävän maatalouden aiheuttamien tuhojen korjaaminen vie pitkään, koska maa köyhtyy ja sen kyky pidättää vettä heikkenee.

"Pienviljelijälle vesi on paljon tärkeämpää kuin geenimuokattu ja yhden lajin tuholaisille vastustuskykyinen kasvi", hän vakuuttaa.

Valtaosa kehitysmaiden väestöstä saa elantonsa maataloudesta. Se on ihmisen elinkeinoista alttein ilmastonmuutokselle.

Varsinkin alle kahden hehtaarin pientiloilla elävät joutuvat entistä tiuhemmin kärsimään katovuosista ja karjataudeista. Tämä vaarantaa elinkeinon, kun on turvauduttava velkaan ja myytävä omaisuutta. Samalla muuttoliike kiihtyy ja riippuvuus ruoka-avusta kasvaa.

Seurauksena on aavikoitumista ja maan heikkenemistä, merenpinnan nousua ja tulvia, luonnonvarojen tuottavuuden heikkenemistä ja joillakin alueilla korvaamattomia menetyksiä luonnon monimuotoisuudessa.

Nälänhätä lisääntyy

Ifad arvioi ilmastonmuutoksen altistavan nälälle 49 miljoonaa ihmistä lisää vuoteen 2020 ja 132 miljoonaa vuoteen 2050 mennessä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 17-50 miljoonaa ihmistä lisää uhkaa jäädä ilmastonmuutoksen vuoksi aliravituiksi vuosisadan toisella puoliskolla.

"Ruokkiaksemme maailman meidän on lisättävä tuotantoa ekologisella tavalla, saastuttamalla vähemmän ja hyödyntämällä edullisia tekniikoita", Ranskan kansallisen tutkimuslaitoksen johtaja Michel Griffon sanoo.

Ennustettu sateiden väheneminen koettelee erityisesti Afrikkaa, jossa 95 prosenttia pelloista on vailla keinokastelua. Sahelin alueella sateet ovat vähentyneet neljänneksen vuodesta 1960.

Jos viljelijät jatkavat entiseen tapaan, tuotanto kutistunee 10-25 prosenttia jo vuoteen 2020 mennessä. Sateesta riippuvat sadot voivat jopa paikoitellen puolittua, Herren ennustaa.

"Ilmastonmuutos vaikuttaa meihin seuraavat 30 vuotta, vaikka ryhtyisimme tarvittaviin toimiin nyt, joten tarvitsemme tehokkaita sopeutumissuunnitelmia", Aasian viljelijöiden järjestön pääsihteeri Estrella Penunia muistuttaa.