Asiantuntijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen joudutti arabimaiden kansannousua. Vaikka ilmastonmuutosta ei voikaan pitää tapahtumien aiheuttajana, ovat alkuvuoden tapahtumat hyvä esimerkkinä siitä, mitä tarkoittaa ilmastonmuutoksen rooli jo olemassa olevien uhkien voimistajana.

"Äärimmäisistä sääolosuhteista johtuneen globaalin ruokakriisin kärjistyminen ei ollut riittävä tekijä käynnistämään hallinnon muutosta – ruoan hintapiikkejä ja ruokamellakoita on nähty ennenkin – mutta se oli välttämätön osa useiden tekijöiden aikaansaamaa tulosta", toteavat tutkijat Sarah Johnstone ja Jeffrey Mazo.

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alue on erittäin epäedullinen maanviljelyyn, minkä seurauksena se on maailman suurin viljan maahantuoja. Egypti esimerkiksi on maailman neljänneksi suurimman vehnänviejämaan Venäjän suurin ostaja.

Vuoden 2010 kuivuus kuitenkin pienensi Venäjän tuotantoa merkittävästi, minkä vuoksi se asetti viime elokuussa viljansa vientikieltoon. Tästä syystä Egypti saattoi ostaa siltä vuoden 2010 jälkipuoliskolla huomattavasti vähemmän viljaa kuin vuotta aikaisemmin samalla aikavälillä. Poikkeuksellisten sääolosuhteiden on katsottu johtuvan ilmastonmuutoksesta, arabikevään puolestaan osin ruoan hinnan hurjasta noususta.

"Protestien päätarkoitus oli tietysti Egyptin presidentin Hosni Mubarakin saaminen pois vallasta. Mutta on monia asioita, jotka linkittävät arabikansannousun ruoan hintoihin", sanovat Johnstone ja Mazo.

Johnstone ja Mazo muistuttavat, ettei huono satovuosi yksin selitä ruoan hinnannousua ja sitä seuranneita levottomuuksia, vaan se on väestönkasvun, elintason nousun, biopolttoaineiden, pitkään jatkuneen satotason laskun, öljyn hinnannousun ja raaka-aineiden hintakeinottelun ohella yksi osatekijä.