Irakin pakolaiset tähyävät Eurooppaan
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tuoreen tutkimuksen mukaan vain neljä
prosenttia Syyriaan paenneista irakilaisista suunnittelee kotiinpaluuta.
Irakin pakolaiset tähyävät Eurooppaan
"Pidän Syyriasta, mutten voi työskennellä täällä. Siksi haluan jonnekin muualle", 60-vuotias Zirgon Tomas al-Aya sanoo.Hän on yksi noin 1,5 miljoonasta irakilaisesta, jotka ovat paenneet Syyriaan vuoden 2003 jälkeen. Irakiin hän ei aio palata.
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tuoreen tutkimuksen mukaan vain neljä prosenttia Syyriaan paenneista irakilaisista suunnittelee kotiinpaluuta. UNHCR on varoittanut EU:ta että pakolaiset saattavat suunnata Eurooppaan, mikäli kansainväliseltä yhteisöltä ei saada apua.
"Luulen, että he suuntaavat pohjoiseen, jos asiat eivät parane", UNHCR:n Syyrian toiminnanjohtaja Laurens Jolles sanoo. Vuonna 2007 lähes 40 000 irakilaista haki turvapaikkaa EU-maista – kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 2006.
Tammikuussa UNHCR pyysi tukijoiltaan 169:ää miljoonaa euroa auttaakseen Irakin pakolaisia maan sisällä ja lähialueella. Summasta on saatu kokoon alle puolet.
"Rahoitus riittää nyt ruoka-apuun, mutta sekin on hupenemassa. Kesäkuuhun mennessä meillä on suuria ongelmia", UNHCR:n alueellinen tiedottaja Sybella Wilkes kertoo.
Wilkesin mukaan noin 40 prosentilla irakilaispakolaisista on säästöt loppumassa, ja moni on jo epätoivoisessa tilanteessa.
"Kun pakolaisilta loppuvat säästöt, heidän luonnollinen reaktionsa on palata Irakiin tai yrittää löytää jokin muu paikka, missä heidän tarpeensa tulevat täytetyiksi", Wilkes sanoo.
Tuhannet irakilaiset elävät Damaskoksen Set Zeinabin alueella. Kaupoissa myydään Irakin lippuja, ja alueen pääkatu on nimetty Irak-kaduksi.
Mohammad Abderaza, 20, katsoo yhdessä pääkadun kaupoista ystäviensä kanssa televisiokanava al-Jazeeran raporttia Irakista. Hän pakeni Bagdadista Syyriaan tammikuussa sen jälkeen kun shiia-aktivistit tappoivat hänen veljensä.
Abderazan mukaan Syyriassa shiia- ja sunnimuslimit ovat veljiä keskenään, mutta silti hän haaveilee muuttavansa Syyriasta Eurooppaan, ehkä Tanskaan tai Ruotsiin.
Ruotsi käännytti viime vuonna irakilaisista turvapaikanhakijoista vain noin kymmenen prosenttia. Britannia hylkäsi 780 noin 1 100 irakilaisesta turvapaikanhakijasta.
"Haluan muuttaa Eurooppaan, jotta voin saada kunnon työpaikan ja elättää perheeni. Se on vaikeaa täällä Syyriassa ja vielä vaikeampaa Irakissa. Siksi haluan uuden elämän Euroopassa", Abderaza sanoo.
Abderaza elää Damaskoksessa vaimonsa, poikansa, vanhempiensa ja veljensä kanssa. YK antaa hänen perheelleen kuukausittain ruoka-apua, mutta se ei riitä. Abderaza etsii Syyriasta työpaikkaa.
Virallisesti irakilaispakolaiset eivät saa tehdä työtä, mutta monet työskentelevät silti.
International Crisis Group -järjestön Damaskoksessa toimiva asiantuntija Peter Harling vahvistaa, että pakolaisten on vaikea saada Syyriasta töitä.
"Monet kiirehtivät Irakiin paluuta, vaikka eivät ole varmoja, että tilanne maassa olisi rauhoittunut. Toisaalta he tietävät, että Syyriaan palaaminen voi olla nyt vaikeampaa, kun irakilaisten maahanpääsyä on rajoitettu", Harling sanoo.
Ennen viime lokakuuta irakilaiset pääsivät Syyriaan ilman viisumia, ja heitä tuli päivässä yli 4 000. Nyt viisumimuodollisuudet ovat pudottaneet luvun tuhanteen päivässä.
"Euroopan maat puolestaan jarruttavat irakilaispakolaisten tuloa väittämällä, että maassa on suhteellisen rauhallista", Hardling sanoo.
"Kun Eurooppa on sulkenut ovensa, sinne pääsee laittomasti, mutta se on äärimmäisen kallista. Yhden ihmisen järjestäminen Eurooppaan voi maksaa 9 700 euroa, eikä uhraus takaa pakolaisaseman saamista", hän jatkaa.
Sybella Wilkesin mukaan monia pakolaisia myös huijataan niin että he kyllä maksavat rahaa välittäjille, mutta eivät pääse edes matkansa alkuun.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia