Iran voi hyötyä USA:n ja Venäjän kärhämästä

Iran saattaa ainakin lyhyellä tähtäimellä saada merkittävää hyötyä Yhdysvaltojen ja Venäjän välien kiristymisestä Kaukasian kriisin vuoksi, asiantuntijat arvioivat.

Nykyoloissa Yhdysvaltain hyökkäys Iraniin ennen presidentti George W. Bushin kauden päättymistä tammikuussa käy koko ajan epätodennäköisemmäksi.

Vastaavasti Venäjä tuskin tukee YK:n turvallisuusneuvostossa Yhdysvaltain ja Euroopan maiden pyrkimystä kiristää Iranin pakotteita vastalauseeksi sille, että tämä jatkaa uraanin rikastusta.

Kärhämä Venäjän kanssa on syrjäyttänyt Iranin Yhdysvaltain hallinnon ja tiedotusvälineiden ulkopoliittisen asialistan kärjestä.

Tahaton kaksoisagentti

Teheranin poliittinen liikkumavara on kasvanut sekä lännen mahdollisena liittolaisena Venäjää vastaan että Moskovan kumppanina länttä vastaan.

"Kun Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin, tarkoituksena ei ollut vahvistaa Iranin asemaa alueella, mutta niin kävi silti", Columbia-yliopiston Iranin-tuntija Gary Sick huomauttaa.

"Iranin vahvistaminen ei ollut myöskään Venäjän tarkoituksena sen iskiessä Georgiaan, mutta niin voi tapahtua", hän jatkaa.

Iranin suhde Venäjään

Iranin reaktiot Georgian kriisiin ovat olleet hillittyjä, vaikka jotkut oikeistotahot ovat kehottaneet tukemaan Venäjää, Woodrow Wilson -keskuksen tutkija Farideh Farhi sanoo.

Iranin hallitus ja presidentti Mahmoud Ahmadinejad ovat sen sijaan ilmaisseet tyytymättömyyttä Venäjän toimiin ja varsinkin Abhasian ja Etelä-Ossetian itsensäisyyden tunnustamiseen, hän jatkaa.

Varovaisuus johtuu Farhin mukaan siitä, että Iranilla on itselläänkin tyytymättömiä etnisiä vähemmistöjä.

"Lisäksi Teheranin ulkopoliittinen johto ei pidä Venäjää luotettavana kumppanina. Venäjä voi tukea Irania ydinvoima-asioissa omien poliittisten tai turvallisuusetujensa vuoksi, mutta se on myös käyttänyt Irania pelinappulana omissa Yhdysvaltain-suhteissaan", hän selittää.

"Iranilaiset pelaavat nyt ovelasti: he eivät ryntää puolustamaan Venäjää, ellei Venäjä tule anelemaan heiltä apua, jolloin he voivat pyytää jotain vastalahjaksi", tutkija järkeilee.

Iran alueen voimakkaimpia valtioita

Iran voi haluta monia asioita, kuten pitkään lykkääntyneen Busherin ydinlaitoksen valmistumisen nopeuttamista tai kehittynyttä ilmatorjunta-aseistusta, jollaista Syyria jo ehti pyytämään annettuaan tukensa Venäjän hyökkäykselle.

Iran voisi myös toivoa täysjäsenyyttä Kiinan ja Venäjän vetämässä Shanghain yhteistyöjärjestössä.

Iran on Turkin ohella joka tapauksessa voimakkain valtio alueella, jolla Yhdysvaltain liittolaisina on Georgian kaltaisia heikkoja puskurivaltioita. Kylmän sodan aikana ja aina Iranin islamilaiseen vallankumoukseen 1979 Iran oli Washingtonin tärkein suojavalli Persianlahden ja Neuvostoliiton välissä.

Lisäksi Iran on huomattava öljyn- ja kaasuntuottaja. Sillä voisi olla merkittävä rooli myös Keski-Aasian

Mustaa kultaa

Venäjähän on nyt osoittanut, että se pääsee helposti käsiksi BTC-putkeen, joka on ainoa Venäjän ja Iranin ulkopuolinen kanava kuljettaa öljyä länteen.

Bakusta Tbilisin kautta Ceyhaniin kulkeva BTC tuo raakaöljyä Azerbaidzhanin öljykentiltä Turkin Välimeren rannikolle. Sieltä öljyn matka jatkuu tankkereilla lähinnä Länsi-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

"Jos BTC ja Georgia eivät ole luotettavia energianlähteitä, Iran astuu vääjäämättä kuvaan", Minnesotan yliopiston Iran-tutkija William Beeman sanoo.

Hän muistuttaa, että Sveitsi teki maaliskuussa Yhdysvaltain vastustuksesta huolimatta 25-vuotisen sopimuksen kaasuntoimituksista Iranin kanssa.

Iran on suututtanut isoja eurooppalaisia energiayhtiöitä – viimeksi ranskalaisen Totalin – kovilla ehdoillaan, mutta nykyinen kriisi voi saada ne harkitsemaan tilannetta uudelleen, Sick ennustaa.