Israelin ja USA:n liitto säröilee?
Kahdeksan erittäin likeisen vuoden jälkeen Yhdysvaltain ja Israelin suhteisiin uhkaa tulla säröjä. Israel on huolestunut presidentti Barack Obaman halusta rakentaa vuoropuhelua Iranin kanssa sekä edistää kahden valtion ratkaisua Lähi-idän konfliktissa.
Kahdeksan erittäin likeisen vuoden jälkeen Yhdysvaltain ja Israelin suhteisiin uhkaa tulla säröjä.
Suurin
eripuran lähde lienee Iran, jolle presidentti Barack Obama on luvannut
"rakentavaa vuoropuhelua". Israelia huolettaa lisäksi Obaman into
edistää kahden valtion ratkaisua Lähi-idän konfliktissa.
Oikeiston vahvistuminen Israelin helmikuisissa vaaleissa
vaikeuttaa tarkkailijoiden mukaan rauhanneuvotteluja entisestään.
Palestiinalaiset eivät voi odottaa myönnytyksiä tulevalta
hallitukselta, oli sen kokoonpano mikä hyvänsä.
Yhdysvallat saattaa kuitenkin painostaa Israelia rauhaan
aiempaa voimallisemmin. Paineet kasvavat, jos arabimaat saavat
suostuteltua vihamieliset palestiinalaisryhmät Fatahin ja Hamasin
samaan hallitukseen.
Sisäisten ristiriitojen heikentämä Arabiliitto on vahvistunut Saudi-Arabian ja Syyrian lähentymisen myötä.
Jos myös palestiinalaisten keskinäinen jännitys vähenee,
Arabiliitto voi julkistaa uuden version vuoden 2002
rauhansuunnitelmastaan maaliskuisessa Dohan kokouksessaan, George
Washington -yliopiston tutkija Marc Lynch arvioi.
Hänen mielestään se piristäisi tilannetta ja lisäisi Israelin uuden hallituksen paineita reagoida myönteisesti.
Obaman hallitus toivoo Lähi-itään rauhanratkaisua, joka
auttaisi sitä palauttamaan uskottavuuttaan arabien silmissä ja estäisi
alueen väestön radikalisoitumista. Jos Israel hangoittelee vastaan, se
voi ajautua ristiriitaan perinteisen tukijansa kanssa.
Iran hiertää välejä
Pahin kompastuskivi Israelin ja USA:n suhteille on kuitenkin Iranin ydinohjelma.
Lähes koko Israelin poliittinen ja sotilaallinen johto pitää
Irania uhkana juutalaisvaltion olemassaololle. Siksi Israel
valmistautuu hyökkäämään Iranin ydinlaitoksia vastaan jo ensi vuonna,
ellei Yhdysvallat suostu tekemään sitä.
Jo George W. Bushin hallitus pidättyi iskemästä Iraniin
pelätessään sen Irakissa aiheuttamia reaktioita. Obaman hallitus
haluaisi nyt Iranin avukseen rauhoittamaan Afganistania ja Pakistania,
jotka on määritelty "terrorismin vastaisen sodan" päärintamaksi.
Valkoisen talon asiantuntijat korostavat, että Iranin tuki
helpottaisi tuntuvasti alueen rauhoittamista ja al-Qaidan terrorin
lopullista nujertamista.
Näkemys on vahvistunut viime aikoina, kun Yhdysvallat on joutunut
etsimään uusia huoltoreittejä Afganistaniin. Talebanin sissit tuhosivat
hiljan tärkeän sillan Pakistanin Khyberin solassa, ja Kirgisia on
päättänyt häätää amerikkalaisen lentotukikohdan.
Uusia huoltoväyliä on etsitty lähinnä Venäjältä ja
Keski-Aasian tasavalloista. Useissa kommenteissa on kuitenkin mainittu,
että halvempi ja tehokkaampi reitti kulkisi Etelä-Iranin satamista
läntiseen Afganistaniin.
Iran on epäilemättä haluton päästämään Yhdysvaltain joukkoja
alueelleen tässä vaiheessa. Naton amerikkalainen ylipäällikkö John
Craddock onkin ilmaissut suopeutensa sille, että muut Nato-maat
sopisivat kauttakulusta Iranin kanssa.
Vielä ei ole selvää, miten Afganistanin tuleva kehitys ja
Iranin mahdollinen rooli siinä vaikuttavat Yhdysvaltain suhtautumiseen
Iranin ydinohjelmaan.
USA tuskin kuitenkaan yhtyy Israeliin uutta hallitusta
kokoavan Benjamin Netanjahun julistukseen, että Iranin ydinohjelma on
"21. vuosisadan johtajien kohtaamista haasteista suurin".
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia