(IPS) -- Viranomaisten päätös sallia uuden hiilikaivoksen perustaminen suojellulle vesistöalueelle herättää kummastusta Etelä-Afrikassa, joka kärsii historiansa pahimpiin kuuluvasta kuivuudesta.

Pato, josta Johannesburgin suurkaupunki saa vetensä, on alle 30-prosenttisesti täynnä. Veden käyttöä on rajoitettu viime vuoden marraskuusta lähtien ja runsasta vedenkäyttöä alettiin verottaa elokuussa. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet viime vuodesta kymmenen prosenttia paljolti vesipulan vuoksi.

Lupaprosessinsa loppusuoralla oleva Yzermynin maanalainen hiilikaivos tulee suurten Vaal-, Tugela- ja Pongolajokien valuma-alueelle. Alue kuuluu strategisiin vesilähteisiin, ja lähistöllä on useita luontoarvoiltaan korvaamattomiksi määriteltyjä suojelualueita.

Intialaisen Atha-African omistama kaivos sijoittuu Mpumalangan maakuntaan Mabolan suojellulle kosteikkoalueelle 250 kilometriä Johannesburgista lounaaseen.

Ministerit eivät kommentoi

Laki kieltää kaivostoiminnan suojelualueella ilman kaivosministerin ja ympäristöministerin allekirjoittamaa lupaa.

Kaivosministeri hyväksyi hankkeen syyskuussa 2014 vain kahdeksan kuukautta sen jälkeen, kun Mabola oli julistettu suojelluksi. Syyskuisessa Etelä-Afrikan ihmisoikeuskomission kuulemisessa ministeriön edustaja kuitenkin vakuutti valaehtoisesti – mutta ilmeisen valheellisesti – ettei hanketta sallittaisi.

Ympäristöministeri Edna Molewan suhtautumisesta hankkeeseen ei ole tietoa, eikä kummastakaan ministeriöstä saatu kommenttia.

"Mitä järkeä on perustaa suuri hiilikaivos suojelualueelle?" ihmettelee Centre for Environmental Rights -järjestön johtaja Melissa Fourie. Vaikutukset ulottuvat hänen mukaansa koko maan vesivaroihin.

Haitoista varoitettiin

Etelä-Afrikan runsasväkisin maakunta, Johannesburgia ympäröivä Gauteng, samoin kuin valtaosa hiilipohjaisesta sähköntuotannosta, on riippuvaista Vaaljoen vesistöstä. Fourie pelkää, että Yzermynin kaivos saastuttaa vedet.

Atha-Africalle on myönnetty kaivosoikeuksia yli 8 000 hehtaarin alueelle, josta Yzermyn on 2 500 hehtaaria. Maanpäälliset rakennelmat on tarkoitus pitää minimaalisina, mutta kosteikkoalueelle suunnitellaan saastumista estävää patoa.

Riski siitä, että kaivostoiminta pilaisi kosteikot tai aiheuttaisi happamia päästöjä, ovat hyvin vähäisiä, Atha-African varatoimitusjohtaja Praveer Tripathi vakuuttaa. Hän kuitenkin myöntää, että yhtiön omatkin asiantuntijat ovat varoittaneet haittavaikutuksista.

Louhinnan salliminen suojelualueella on ennakkotapaus, joka voi innostaa muutkin yhtiöt haluamaan samaa, varoittaa Maailman luonnonsäätiön Etelä-Afrikan osastopäällikkö Angus Burns.

Asukkaat kahta mieltä

Kaivoksen vastustajien mukaan hankkeen läpimenoa ovat helpottaneet Atha-African paikallisten yhteistyökumppanien kytkennät presidentti Jacob Zuman lähipiirin. Hanke liittyy mustan väestönosan taloudellisten mahdollisuuksien kohentamiseen tähtäävään Etelä-Afrikan hallituksen strategiaan (Black Economic Empowerment, BEE).

Lähiseudun asukkaita kaivoshanke jakaa kahteen leiriin. Karjataloudesta ja luontomatkailusta elävät valkoiset maanomistajat vastustavat kaivosta. Kaupunkien köyhät mustat toivovat sen tuovan työtä.

Yhtiö arvioi työllistävänsä suoraan 500 ja välillisesti 2 500 ihmistä kaivoksen 15-vuotiseksi ennakoidun toiminnan aikana.

"Katkera kokemus kertoo, että luvatut työpaikat hyödyttävät harvoin paikallisia asukkaita", Fourie muistuttaa.