Kenian maitotilalliset pelkäävät EPA-sopimuksen seurauksia

Wanyeki työskentelee nyt Kenian pääkaupungissa Nairobissa, mutta haaveilee paluusta kotikylään ja maidontuotannon pariin.

"Uskon, että viiden vuoden kuluessa pystyn hankkimaan 30–50 lehmää ja perustamaan muiden tilallisten kanssa yhteisen meijerin", Wanyeki kaavailee.

Uusia kysymysmerkkejä suunnitelmaan tuo sopimus taloudellisesta kumppanuudesta (EPA), jonka EU haluaa tehdä vuoden loppuun mennessä 78 entisen siirtomaan kanssa. Joukossa on Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) alueen valtioita.

EU lupaa avata markkinansa AKT-maiden tuotteille kokonaan ja edellyttää niiden tekevän 90-prosenttisesti samoin. Kymmenystä EU-tuonnistaan AKT-maat saisivat yhä rajoittaa tullein suojatakseen arimpia tuotannonalojaan.

Rakennesopeutus aiheutti ahdingon

Keniassa muistellaan nyt kauhulla halvan maitopulverin tulvaa, joka alkoi vuonna 1992 Maailmanpankin määräämän talouden rakennesopeutuksen takia.

Tullit pudotettiin 25 prosenttiin, ja Kenian meijeriosuuskunta lakkautettiin. Se oli ostanut tilojen maidon keskitetysti vakautetulla hinnalla.

Maitopulverin tuonti Keniaan kasvoi 48 tonnista 2 500 tonniin vuosina 1990–1999. Päälähde oli EU, mutta jauhetta virtasi myös Uudesta-Seelannista, Etelä-Afrikasta ja Zimbabwesta.

Kenian oma maidontuotanto supistui liki 70 prosenttia, kun hinta laski alle tuotantokustannusten. Arviolta 600 000 pientuottajaa vajosi köyhyyteen. Vastaava tilanne koettiin lukuisissa muissakin kehitysmaissa.

Vuonna 2001 Kenian hallitus nosti maidon tuontitullin 35 prosenttiin, mutta sekään ei tyrehdyttänyt tulvaa. Seuraavana vuonna tulli korotettiin 60 prosenttiin.

Kenian meijeriosuuskunta elvytettiin vuonna 2003, minkä jälkeen kotimaiset tuotteet ovat pikku hiljaa valloittaneet markkinat takaisin.

EU ei keskustele vientituista

EPAn pelätään nyt katkaisevan suotuisan kehityksen, varsinkin kun EU:n tiedetään tukevan maidontuottajiaan 2,5 miljardilla eurolla vuodessa.

Kenia ja sen naapurimaat ovat vedonneet EU:hun EPA-neuvotteluissa, että se rajoittaisi oman maataloutensa vientitukia. EU on kieltäytynyt keskustelemasta aiheesta, jota se pitää sisäisenä asianaan.

AKT-maat kummastelevat EU:n asennetta, koska ne ovat unionin tuettujen maitotuotteiden tärkeää markkina-aluetta. EU:n koko meijerituotteiden vienti supistui vuosina 1996–2003 vajaan puoli prosenttia mutta kasvoi samaan aikaan AKT-maiden osalta 33 prosenttia.

AKT saa 14 prosenttia EU:n meijerituotteiden viennistä, ja Afrikalla on siinä suurin osuus.

Kenia on nyt puun ja kuoren välissä. Jos se poistaa meijerituotteiden tuontitullit, palataan 1990-luvun ahdinkoon. Jos taas maitotuotteet suojataan tulleilla, kuten kymmenen prosentin kiintiö sallii, joudutaan muita tärkeitä tuotannonaloja heittämään hukkaan.