Kiina sijoittaa ulkomaille - ihmisoikeusrikkomukset uhkaavat unohtua

Kiinan pohjaton raaka-aineiden tarve nostaa hintoja, mutta se herättää muunkinlaista huolta maailmalla. On pelättävissä, että kiinalaisten yritysotot ulkomailla saattavat loiventaa kyseisten valtioiden suhtautumista Kiinan ihmisoikeuspolitiikkaan.

Tuorein tapaus on Kanadasta, jossa kiinalaiset ovat tarjoutuneet ostamaan maan suurimman ja vanhimman kaivosyhtiön Norandan.

China Minmetals -konsortio on tarjonnut Norandasta noin 4,4 miljardia euroa. Minmetalsin takana on useita suuria kiinalaisia valtionyhtiöitä, ja hankkeen rahoituksen takaa Kiinan valtion kehityspankki.

Jos kauppa menee läpi, kiinalaisyhtiö saa hallintaansa merkittäviä tärkeiden metallien, kuten sinkin, kuparin ja nikkelin, esiintymiä. Lisäksi Norandan eri puolille maailmaa sijoitetut 15 000 työntekijää siirtyisivät Minmetalsin alaisuuteen.

Jotkut kanadalaislehdet ovat kehottaneet hallitustaan estämään kaupan moraalisin perustein, koska Kiina rikkoo ihmisoikeuksia. Toisia kommentaattoreita hirvittävät Kiinan vaikutusvallan kasvu Kanadassa ja Norandan työntekijöiden tulevaisuus.

Kauppa olisi Kiinan tähän asti suurin investointi ulkomaille; esimerkiksi viime vuonna maa sijoitti Kanadaan vain 313 miljoonaa euroa.

"Ulkomaiset yrityshankinnat ovat yksi osa Kiinan pyrkimystä nousta globaaliksi poliittiseksi, taloudelliseksi ja sotilaalliseksi supervallaksi", Toronto Star -lehden pääkirjoitus arvioi.

"Kiina on kuitenkin edelleen selvä yksipuoluevaltio, jota hallitsee pieni kommunistisen puolueen eliitti. Minmetals ei ole vastuussa osakkeenomistajille, vaan suoraan hallitukselle", lehti jatkoi.

Kommenteissa on varoiteltu, että Kanada voisi sulkea silmänsä väärinkäytöksiltä Kiinassa, jos merkittävä osa maan luonnonvarateollisuudesta olisi kiinalaisten hallinnassa.

Esimerkiksi nostetaan Australia, joka vaikeni ihmisoikeuksista sen jälkeen, kun Kiinasta tuli sen rautamalmin ja maakaasun tärkein ostaja.

Kiinan kommunistipuolueen julkaiseman Kansan päivälehden mukaan Kiina on sijoittanut luonnonvarateollisuuteen ulkomaille tähän mennessä noin 26 miljardia euroa. Lehti povaa nopeaa kasvua, koska Kiinan teollisuus janoaa lisää mineraaleja ja raaka-aineita.

Maailmalla herättävät huolta Kiinan kommunistipuolueen läheiset kytkökset ulkomaille sijoittaviin valtionyhtiöihin. Toiseksi murheenkryyniksi nousevat ympäristökysymykset.

Esimerkiksi Kiinan kalastuslaivastoa - joka on suurin maailmassa - syytetään liikapyynnistä sekä omilla että muiden vesillä. Kalakantojen huvetessa ja saaliiden kutistuessa jännitys on kiristynyt Kiinan ja Aasian muiden kalastusvaltioiden, kuten Filippiinien, Vietnamin ja Japanin, välillä.

Kiinan ahneus puutavaralle puolestaan kiihdyttää vientiä Burmasta, Thaimaasta, Laosista ja Indonesiasta, joissa metsien liikahakkuut pahentavat ympäristöongelmia.

Lontoossa toimiva ympäristöjärjestö Global Witness arvioi, että vuonna 2002 Kiina toi Burmasta miljoonaa kuutiometriä puuta. Viime vuonna määrä nousi 1,4 miljoonaan kuutioon, minkä seurauksena Burmasta katosivat laajat alat vanhaa trooppista sademetsää.

Kiinan kova kysyntä raaka-aineille on nostanut metallien hintoja tänä vuonna: kupari ylitti lokakuussa 15 vuoden takaisen ennätyksen, ja nikkeli hipoi tammikuussa 14 vuotta vanhaa huippuhintaa.

Sekä kuparista että nikkelistä on jo tullut pulaa. Vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana kuparin kulutus ylitti tuotannon 710 000 tonnilla. Kiinalaiset kaivosyhtiöt ovat lähteneet mineraalien perässä moniin niille ennestään outoihin maihin, kuten Intiaan, Mongoliaan, Chileen.

Jianxi Copper, joka on mukana myös Minmetalsissa, kertoi alkukesästä pyrkivänsä osakkaaksi kanadalaiseen kaivoshankkeeseen Mongoliassa ja harkitsevansa Saindakin kuparikaivoksen ostoa Pakistanista.

(Inter Press Service)