Kiina tavoittelee tieteen ja tekniikan kärkisijaa

Brittiläinen Demos-tutkimuslaitos ennusti vastikään, että Kiinasta on tulossa tieteellinen supervalta. Maa on lisännyt roimasti tutkimustoiminnan rahoitusta ja saanut ulkomailla työskennelleitä tutkijoita palaamaan kotiin.

"Innovaatioiden painopiste on alkanut siirtyä lännestä itään", arvioi Demosin tuore raportti The Atlas of Ideas: Mapping the New Geography of Science. Se varoitti Yhdysvaltoja ja Eurooppaa luottamasta enää omaan tieteelliseen ylemmyyteensä.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD kertoi joulukuussa, että Kiina näytti 2006 ohittavan Japanin tutkimusmäärärahoissa ja nousevan maailmantilaston kakkoseksi Yhdysvaltojen jälkeen.

"Tieteellinen kehitys" on viime vuosina noussut yhdeksi Kiinan johtajien keskeisistä opinkappaleista. Presidentti Hu Jintao vaatii Kiinan muuttamista "innovatiiviseksi maaksi" vuoteen 2020 mennessä. Hallitus puolestaan aikoo ohittaa USA:n "tieteen mahtina" vuonna 2050.

Kunnianhimoiset tavoitteet herättävät vastakaikua kansassa. Kiinan keskustelevision hiljan esittämä dokumentti mahtivaltioiden synnystä sai kiitosta siitä, että se korosti innovaatioiden ja teknisen kehityksen osuutta.

Eräs nimetön kirjoittaja sanoi internetin keskustelupalstalla, että konfutselaisuudesta periytyvä velvollisuuksien painottaminen rajoittaa yhä uuden tiedon etsintää Kiinassa.

"Yhdysvaltain ja Japanin esimerkit osoittavat, että maa voi nousta suurvallaksi vain ottamalla kaiken irti teknologiasta ja tieteestä", hän jatkoi.

Suurista suunnitelmista huolimatta Kiinan tieteelliset saavutukset ovat toistaiseksi vähäisiä. Maa on alkanut kiriä patenttianomuksia koskevissa tilastoissa vasta aivan viime aikoina ja sijoitti valtion tilaston mukaan vuonna 2005 tutkimukseen vain 23 miljardia euroa.

Asiantuntijoiden mukaan OECD:n kirjaama määrärahojen moninkertaistuminen viime vuonna johtuu osin siitä, että kansainväliset yritykset siirsivät tutkimustoimintaansa Kiinaan. Niin välineet kuin tutkijatkin liikkuvat nykyisin entistä vilkkaammin maasta toiseen.

Ylikansallisten yhtiöiden aiempi haluttomuus sijoittaa tutkimusta Kiinaan on johtunut maan patenttisääntöjen heikkouksista. Yhdysvallat on vuosia valittanut, että kiinalaiset yritykset valmistavat muun muassa laittomia tietokoneohjelmia.

Kiinan lupaukset rahoituksen ja tekijänoikeussuojan kohentamisesta ovat kuitenkin jo houkutelleet monet tietokone- ja teleyhtiöt tuomaan tutkimustaan maahan. Myös maailman suurimmat lääkevalmistajat ovat tulossa.

Tutkimus- ja kehitystyön ulkoistaminen Kiinaan jatkunee, sillä maasta povataan maailman toiseksi suurinta, tai peräti suurinta, markkina-aluetta autoille, kännyköille ja monille muille tuotteille.

Kun vielä kiinalaisia tutkijoita on alkanut palata kotiin ja maan oppilaitokset syytävät kilvan uusia, Demosin ennusteet tieteen supervallasta saavat lisää uskottavuutta.

"Pelkästään Pekingin yliopistoalueella on yhtä paljon insinöörejä kuin koko Länsi-Euroopassa", raportin laatimiseen osallistunut James Wildson sanoi Kiinan päivälehdelle.

Huomattava osa Kiinan tähänastisesta tutkimuksesta on kohdistunut kulutushyödykkeiden kehittelyyn tieteellisten läpimurtojen sijaan. Avaruus- ja biotekniikka ovat kuitenkin olleet maan korkeimman johdon suosiossa.

Demos varoittaa, että Kiinan jäykät rakenteet ja vanhanaikainen koulutusjärjestelmä voivat jarruttaa tieteellistä edistystä pitkällä tähtäimellä. Kouluissa painotetaan yhä päähänpänttäystä kriittisen ajattelun sijasta.

Kiina hallitus ja kommunistipuolue eivät ole vieläkään sallineet avointa arviointia vuosien 1966-76 kulttuurivallankumouksesta, joka julisti vapaan ajattelun rikolliseksi ja vainosi sivistyneistöä.

(Inter Press Service)