Kiinalaisperheet panostavat lasten koulutukseen ulkomailla

Vuonna 2002 kiinalaisia opiskeli ulkomailla kaikkiaan 460 000. Heitä oli vastaanottanut 103 valtiota kärjessään Yhdysvallat ja Britannia, ilmenee YK:n tiede-, koulutus- ja ja kulttuurijärjestön Unescon tilastoista.

Pelkästään Britanniassa kiinalaisopiskelijoiden määrä nousi vuonna 2002 edellisvuodesta 70 prosenttia. Australiassa ja Kanadassa kasvua oli 50 prosenttia, mikä johtui osaltaan Yhdysvaltain kiristyneestä maahantulopolitiikasta syyskuun 2001 jälkeen.

Ulkomailla opiskelevien kiinalaisten arvioidaan käyttävän vuodessa rahaa reippaat 800 miljoonaa euroa. Peräti 93 prosenttia maksaa nykyisin kulut omasta pussistaan, kun vastaava osuus vuonna 1981 oli 7 prosenttia.

Kiinan väestön vaurastuminen on yleisesti tiedossa, mutta 1,3 miljardin asukkaan maassa henkeä kohden lasketut vuositulot jäivät viime vuonna kuitenkin vain 826 euroon.

Vuosi amerikkalaisessa tai brittiyliopistossa maksaa 16 500 - 25 000 euroa, joten valtaosalla kiinalaisista ei ole siihen edelleenkään varaa. Yhä useampi perhe panee kuitenkin kaiken likoon parantaakseen ainokaisensa mahdollisuuksia työelämässä.

Lontoolaisessa kielikoulussa opiskeleva Grace Zhang kertoo, että hänen Guangxin maakunnassa omaa yritystä pyörittävä isänsä on säästänyt joka pennin tyttärensä opintoihin.

"Kaikki hänen tulonsa viiden viime vuoden ajalta käytettiin opintoihini Englannissa. Elimme minimibudjetilla kuluttaen rahaa vain ruokaan ja kaikkein välttämättömimpään. Olen täällä vanhempieni säästäväisyyden ja uhrautuvaisuuden ansiosta", tyttö kertoo.

Pekingiläinen perheenisä Wang Xianru on myymässä asuntoaan ja muuttamassa anoppinsa luokse rahoittaakseen tyttärensä opinnot Britanniassa.

"Uurastin ankarasti ostaakseni oman huoneiston aikana, jolloin monet vielä elivät pienissä valtion asunnoissa", Wang kertoo.

Hän myöntää, että asunnosta luopuminen ottaa koville, "mutta tyttären koulutus on tärkeämpää. Hänellä ei ole mahdollisuutta kunnon työpaikkaan ilman ulkomaista tutkintoa ja sujuvaa englannintaitoa."

Kiinalaisbuumi on tuonut mukavaa lisätuloa monille länsimaiden oppilaitoksille. Kesän pääsykoeaikaan Britanniassa heräsi kuitenkin kysymys, vaarantuuko samalla suosituimpien yliopistojen, kuten Oxfordin ja British School of Economicsin, tieteellinen taso.

The Observer ja Sunday Times -lehtien mukaan brittiyliopistot ovat tulleet riippuvaisiksi ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista. Siksi heitä otetaan sisään alhaisemmilla vaatimuksilla kuin kotimaisia.

Hurjimmillaan ulkomaiset liikealan tutkintojen suorittajat joutuvat pulittamaan yli 43 000 euroa vuodessa, mikä on kuusi kertaa brittiopiskelijoiden lukukausimaksu.

"On olemassa todellinen riski, että yliopistomme eivät valitse opiskelijoita sen mukaan, mikä on näiden kyky hyötyä korkeammasta opetuksesta, vaan koska he pystyvät maksamaan siitä. Se vaarantaa yliopistojemme akateemisen tason", Sunday Times siteerasi Britannian opposition varjo-opetusministeriä Tim Collinsia.

Tasokkaan opetuksen toivossa Britanniaan hakeutuneita kiinalaisia keskustelu kummastuttaa.

"Tulin Britanniaan suorittamaan maisterintutkintoa ympäristötieteessä", Yorkin yliopistoon kirjoittautunut Ivy Wang kertoo.

"Ala on Kiinassa uusi, joten en varmasti saisi parempaa oppia missään. Toivon, että saan helposti hyvin palkatun työn, kun Kiina valmistautuu vuoden 2008 olympialaisiin ja valtio ryhtyy siistimään ympäristöä", hän jatkaa.

Britanniassa opiskeli viime vuonna 32 000 kiinalaista. Heidän lukukausimaksunsa vastaavat vajaata viittä prosenttia yliopistojen vuotuisista budjettimäärärahoista.

(Inter Press Service)