Kokapensas voi päästä pannasta Boliviassa

Evo Moralesin 22. tammikuuta alkava presidenttikausi voi merkitä Boliviassa uutta tulemista kokapensaalle. Intiaaneille tärkeä kasvi menetti maineensa kansainvälisen huumekaupan vuoksi.

Boliviassa valtaväestönä olevia intiaaneja edustava Morales hankki poliittisen kannatuksensa perustan toimiessaan kokapensaan kasvattajien ammattiliiton johtajana.

Presidenttinä hän haluaa tehdä muutoksia kokankasvatusta säätelevään lakiin, vaikkei puhukaan viljelyn täydellisestä vapauttamisesta. Tavoitteena on myös poistaa kokapensas YK:n valvottujen aineiden listalta, Moralesin avustaja ja tulevan hallituksen mahdollinen ministeri Juan Ramón Quintana kertoo.

YK:n listalla on aineita, joita voidaan laillisen käyttötarkoituksen ohella käyttää huumaus- tai psykotrooppisten aineiden valmistuksessa.

Boliviassa kokapensaan (erythroxylon coca) lehtiä on lupa pureskella sekä käyttää teen ainesosana ja alkuperäisväestön rituaaleissa.

Muualla kasvi on luokiteltu laittomaksi huumeeksi, vaikka lehtien jalostaminen kokaiiniksi on mutkikas kemiallinen prosessi ja vaatii muitakin ainesosia.

Sadat bolivialaiset kokankasvattajat riemuitsivat, kun Morales voitti joulukuun presidentinvaalit yllättäen jo ensimmäisellä kierroksella saaden reilut 53 prosenttia äänistä.

Moralesin keskeisiin vaalilupauksiin kuului kokanviljelyn laillistaminen. Se uhmaa Yhdysvaltain yrityksiä kitkeä "ylimääräinen” viljely Keski-Boliviassa sijaitsevalta Chaparen alueelta. YK arvioi laittomien viljelmien laajuudeksi jopa 18 000 hehtaaria.

Boliviassa kokan laillinen viljely on rajoitettu 8 000 hehtaarin alueelle La Pazin maakunnassa sijaitsevassa Los Yungasissa. Sen katsotaan tyydyttävän intiaanien perinteiset tarpeet.

Andien vuoriston ketsua- ja aymara-intiaanit ovat vuosisatojen ajan pureskelleet lehtiä pitääkseen nälän ja väsymyksen loitolla.

Koska koka kuuluu YK:n valvottujen aineiden listalle, sitä sisältäviä virvoitusjuomia, teetä, lääkkeitä ja muita tuotteita ei saa viedä laillisesti ulkomaille.

Maailman suurin kokaiinin markkina-alue, Yhdysvallat, on koettanut saada Etelä-Amerikan viljelijät siirtymään muihin hyötykasveihin. Teknisen ja raha-avun ohella se on tukenut merkittävästi huumekaupan vastaista sotilaallista toimintaa Etelä-Amerikassa.

Koka joutui YK:n valvomalle listalle 1980-luvun lopulla, ja Boliviassa rajattiin sallittu viljely Los Yungasiin. Muualla alkoivat Yhdysvaltain tukemat poliisi- ja sotilasoperaatiot viljelyä vastaan.

Bolivian laittoman viljelyn keskus oli 1980-luvulla Chapare, jossa kokaa kasvoi huipussaan 45 000 hehtaarilla. Diktaattori Hugo Banzerin toisen kauden lopulla vuonna 2001 ala oli kutistunut 6 000 hehtaariin.

Arviot nykytilanteesta vaihtelevat rajusti. YK puhuu 18 000 hehtaarista, mutta yhdysvaltalaisten diplomaattilähteiden mukaan kokaa kasvaa vain 5 800 hehtaarilla, joskin ala on nopeassa kasvussa.

Carlos Mesan presidenttikaudella 2003-2005 kokankasvattajat saivat läpi Yhdysvaltain vastustaman myönnytyksen: jokainen perhe voi viljellä kokaa 40 neliömetrin alueella. Asiaa ajoivat silloinen kansanedustaja Morales ja hänen sosialistinen MAS-puolueensa.

Quintanan mukaan MAS pyrkii jatkamaan tätä suuntausta, kunhan Euroopan unionin rahoittama selvitys kokanlehtien kysynnästä valmistuu.

Moralesin hallituksen onnistuminen riippuu siitä, miten se löytää uusia kansainvälisiä tukijoita menettämiensä yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten tilalle, arvioi Franklin Alcaraz del Castillo, Latinalaisamerikkalaisen tieteellisen tutkimuskeskuksen (Celin) huumekysymyksiin erikoistunut johtaja.

Bolivian bruttokansantuote on 6,7 miljardia euroa, josta 1,5 prosenttia muodostuu ulkomaisesta avusta ja lainoista.

Yhdysvaltain apu on 126 miljoonaa euroa, josta kolmannes menee huumeiden vastaisiin poliisi- ja sotilastoimiin.

Morales lähti etsimään uusia tukijoita jo ennen virkaanastujaisiaan käymällä Kuubassa, Venezuelassa, Espanjassa, Brasiliassa ja Argentiinassa.