Koko maailma sotii amerikkalaisin asein
Yhdysvallat on edelleen maailman ylivoimaisesti
suurin asekauppias. Vuonna 2007 se myi aseita ulkomaille 23 miljardilla
dollarilla, mutta vuonna 2008 jo 32 miljardilla, New America Foundation
raportoi.
Yhdysvallat on edelleen maailman ylivoimaisesti suurin asekauppias. Vuonna 2007 se myi aseita ulkomaille 23 miljardilla dollarilla, mutta vuonna 2008 jo 32 miljardilla, New America Foundation raportoi.
Yhdysvallat solmi vuosina 2000-2007 yli tuplasti enemmän asekauppoja (124 000) kuin pahin kilpailijansa Venäjä (54 000).
Vuosina 2006-2007 Yhdysvaltain suurin aseostaja oli levoton Pakistan (3,5
miljardia dollaria). Seuraavat miljardiluokan asiakkaat olivat Saudi-Arabia,
Israel ja Irak.
Tuore raportti muistuttaa, että myydyillä tappovälineillä on kosolti
kielteisiä vaikutuksia aina vihamielisyyksien laajenemisesta
ihmisoikeusloukkauksiin.
Uudesta presidentistä uusi suunta?
”Asekaupat voivat toimia Yhdysvaltain hallituksen 'hyväksymisleimana'
valtioille, joiden toiminta ei ole hyväksyttävää, siitä puhumattakaan, että
aseita käytetään sisäisen sorron ja naapurien kanssa käytävien sotien
välineinä”, raportti muistuttaa.
Yhdysvaltain lähestyvä vallanvaihdos voisi tuoda muutoksen. ”Meillä on jälleen
tilaisuus arvioida uudelleen rooliamme”, sanoo William Hartung, joka laati
asekaupparaportin yhdessä Frida Barriganin kanssa.
Hänen mukaansa edellinen käänne tapahtui presidentti George W. Bushin
kaudella, kun asekauppa alistettiin maailmanlaajuiselle sodalle terrorismia
vastaan. Liittolaisiksi luetuille maille alettiin myydä auliisti aseita ja
antaa jopa avustusta niiden ostoon.
Asekaupan kasvu on raportin mukaan paisuttanut myös sen riskejä, varsinkin
väkivallan repimissä kehitysmaissa, joihin USA myy miljardien arvosta aseita.
”Yhdysvaltain aseilla ja sotilaskoulutuksella oli osuutta 20:ssa kaikkiaan 27
isommasta sodasta maailmassa 2007”, raportti kertoo.
Hartungin mukaan riskejä kasvattaa se, että asekauppa on ”verrattain
sääntelemätöntä”. Hän pitää kemiallisia ja biologisia aseita koskevia
rajoituksia tekopyhinä, kun pienaseet ovat sääntelyn ulkopuolella.
Päivittäisissä konflikteissa käytetään perinteisiä aseita, jotka leviävät
nopeasti pienuutensa ja halpuutensa ansiota, hän muistuttaa.
Asekaupoilla tehdään politiikkaa
Raportin mukaan asemyynti toimii myös politiikan välineenä. Sen avulla voidaan
varmistaa edullisia öljy- ja muita sopimuksia tai turvata ostajamaiden tuki
Yhdysvaltain politiikalle YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä.
”Jokaisella sopimuksella on oma logiikkansa, josta ihmisoikeudet on työnnetty
sivuun”, Hartung sanoo.
Yhdysvaltain 25 suurimmasta aseostajasta 13 on hänen
mukaansa ”epädemokraattisia hallituksia ja/tai ihmisoikeuksien loukkaajia”.
Yhdysvaltain laki kuitenkin kieltää aseiden myynnin maille,
joissa ”ihmisoikeuksien loukkaaminen on laajaa ja jatkuvaa”, sekä niille,
jotka käyttävät amerikkalaisia aseita hyökkääviin tarkoituksiin.
Rajoitusten ohi ajavat liian usein lyhyen aikavälin strategiset, poliittiset
ja taloudelliset tavoitteet, raportti valittaa.
Se suosittelee Barack Obaman hallitukselle suunnanmuutosta, joka edellyttäisi
asekaupan ohjeistuksen uusimista ensimmäisen puolen vuoden aikana.
Raportin mukaan johtava rooli ulkomaista apua koskevissa asioissa tulisi
palauttaa USA:n puolustusministeriöltä ulkoministeriölle.
Lisäksi Yhdysvaltain pitäisi hyväksyä ja ratifioida keskeiset kansainväliset
aloitteet, jotka sääntelevät aseiden käyttöä ja kauppaa.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia