Kurdien asema muutoksen kynnyksellä

Iranin ja Turkin yhtenäinen hyökkäys Irakin kurdialueelle avaa mahdollisuuksia epäyhtenäisten kurdien yhteistyölle, pohtii Kristiina Koivunen verkkolehti Fifissä.

Iran ja Turkki ovat viime kuukausien aikana hyökkänneet yhteistyössä Irakissa sijaitsevaan Qandilin vuoristoon Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) ja Kurdistanin vapaan elämän puolueen (PJAK) taistelijoita vastaan.

Qandilin vuoristo, jota Kurdistania miehittävät valtiot eivät ole koskaan suoraan hallinneet, on noussut kurdien vapaustaistelun symboliksi, ja tämänhetkinen hyökkäys saattaa Koivusen mukaan luoda kurdeille yhteisen vihollisen.

Kurdistan jaettiin toisen maailmansodan jälkeen Turkin, Irakin, Iranin ja Syyrian kesken, ja sen jälkeen kurdit ovat eri maissa kapinoineet omia hallituksiaan vastaan.

"Eri vihollisia vastaan taistelleilla kurdeilla on nyt yhteinen vihollinen. Ehkä myös eri alueiden kurdit liittoutuvat keskenään. Qandilin pommitus koskettaa kaikkia", hän kirjoittaa.

Syyrian kurdien asema paremmaksi

Kurdistan.fi -verkkolehden toimittaja Hasan Dohogu kysyy myös Fifissä, tarkoittaako Syyrian kansannousu vapautta maan kurdiväestölle. Syyriassa asuu yli kaksi miljoonaa kurdia, jotka muodostavat noin 10 prosenttia maan väestöstä.

Lähi-idän diktatuureista ovat joutuneet kärsimään etenkin vähemmistöt, kuten kurdit, ja niiden kaatuminen voisi muuttaa myös näiden asemaa, Dohogu pohtii.

Pieniä muutoksia on tapahtunut sitten puoli vuotta kestäneen kansannousun alkamisen, mutta ne eivät Dohogun haastatteleman Syyrian kurdien demokraattisen puolueen (PDKS) puoluehallituksen jäsenen Mihemed Ismayelin mukaan riitä.

Mediassa on liikkunut uutisia siitä, että presidentti Bašar al-Assadin hallinto on lupautunut palauttamaan yli 300 000 kurdin vuosikymmeniä sitten evätyn kansalaisuuden ja sallimaan poliittisten puolueiden perustamisen. Etnisiä puolueita, kuten kurdipuolueita, ei kuitenkaan saa vieläkään perustaa.

Ismayel vaatii, että hallituksen pitäisi ratkaista muutkin kurdiväestöä vastaan tekemänsä rikokset, ja tunnustaa heidän olemassaolonsa erillisenä kansana. "Syyria ei rauhoitu ilman, että kurdikysymys on ratkaistu." Hän korostaa sitä, että maan kurdit tahtovat ratkaista kysymyksen Syyrian rajojen sisällä.

Syyrien kurdien ongelmien ratkaiseminen saisi aikaan paineita myös naapurimaissa, kuten Turkissa, jossa on yli 30 miljoonaa kurdia.