Kurdien ja arabien välit kiristyvät Irakissa
Sunnien ja shiiojen keskinäiset kiistat ovat lientyneet Irakissa, mutta samalla aluekiistoista johtuva jännitys Irakin kurdien
ja arabien välillä on kasvanut.
Sunnien ja shiiojen keskinäiset kiistat ovat lientyneet Irakissa, mutta samalla aluekiistoista johtuva jännitys Irakin kurdien
ja arabien välillä on kasvanut.
Irakin armeija lähetti elokuussa joukkoja kurdien
valvomalle alueelle tulenarkaan Diyalan maakuntaan yrittäen näin
vahvistaa keskushallituksen roolia alueella.
Seurauksena oli kurdien asevoimien eli peshmerga-joukkojen vetäytyminen tukikohdistaan Khanaqinin kaupungin ympäristössä.
Jännitys laukaistiin hätäratkaisulla, jonka mukaan sekä
peshmergat että armeija pysyvät loitolla Khanaqinista. Kurdien voitoksi
voi lukea sen, että kaupunkia valvomaan jäivät heidän poliisinsa.
Kurdien mukaan hallitus testaa heidän voimiaan. Jos kurdit
jättävät Khanaqinin, armeija ajaa heidät pois muiltakin kiistellyiltä
alueilta Kirkukin ja Mosulin öljykenttien ympäristössä, he uskovat.
Kirkuk ja Mosul kiistelyn kohteena
Irakin pohjoisosassa sijaitsevan itsehallinnollisen
Kurdistanin presidentti Masud Barzani arvioi, että Irakin hallitus
haluaa rajata Kurdistanin samalle alueelle kuin Yhdysvaltain vuonna
2003 vallasta kampeama Saddam Hussein.
"Jos Irak lähettää joukkojaan kiistellyille alueille, me
teemme samoin. Jos he lähettävät yhden prikaatin, meiltä tulee kaksi",
Barzani uhosi syyskuun lopulla.
Lausunto lisäsi jännitystä ja teki selväksi, että kurdit ovat
valmiita sotimaan Irakin hallitusta vastaan, vaikka heillä on siinä
ministereitä ja myös maan presidentinvirka.
Arabit ovat puolestaan varoittaneet peshmergoja ylittämästä
sinistä linjaa, joka erottaa itsehallinnollisen Kurdistanin maakunnat -
Arbilin, Suleimanijan ja Dohukin - muusta Irakista.
Kiistellyt alueet - Khanaqin, Kirkuk sekä Mosul ympäristöineen
- eivät ole kurdien hallinnassa, mutta he lukevat ne historiallisen
kotimaansa osiksi.
Alueelta karkotettiin Saddamin aikana kymmeniätuhansia kurdeja
ja tilalle muutti arabeja etelästä. Arabien mukaan kurdit koettavat nyt
palata alueille ja häätää heidät.
Yhdysvaltojen hyökättyä Irakiin kurdit saivat
ennennäkemättömän vallan pohjoisessa ja valtakunnan politiikassa. Nyt
näyttää siltä, että kuherruskuukausi hallituksen kanssa on ohi.
Pääministeri Nuri al-Malikin shiiajohtoinen hallitus, jossa kurdit ovat mukana, uhkailee kurdeja ensi kertaa asein.
Liittolaisuus on Irakin politiikassa yleensä lyhytkestoista ja
vaihtelevaa. Turvallisuustilanteen koheneminen onkin rohkaissut Malikia
haastamaan entisiä ystäviään.
Keskushallinnon vahvistamista kurdien kustannuksella
Armeijan toimet ovat järkyttäneet Irakin kurdeja, jotka
vuoteen 2003 asti olivat sodassa liki kaikkien Irakin hallitusten
kanssa.
Pahimmat muistot liittyvät Saddamiin, joka 1980-luvulla pani toimeen kurdien kansamurhan surmaten 100 000 – 200 000 henkeä.
Kurdistanin pääministeri Nechirvan Barzani arvioi Voice of
America -radion haastattelussa, että Bagdad toimii taas vanhan kaavaan
mukaan: heikko keskushallitus jättää kurdit rauhaan, mutta
voimistuessaan se käy näiden kimppuun.
"Luulimme, että se olisi ohi uudessa Irakissa, jota jälleenrakennetaan uudelle pohjalle", hän sanoi.
Maliki on puolustellut toimintaansa sillä, että Irak tarvitsee vahvan keskushallinnon.
Arabipuolueiden mukaan kurdien 17 prosentin osuus maan
budjetista on liian suuri, samoin kuin heidän edustuksensa
keskushallinnossa. Kurdien osuus Irakin 30-miljoonaisesta väestöstä
arvioidaan 15-20 prosentiksi.
Tarkkailijoiden mukaan shiiojen ja sunnien välien koheneminen
koituu kurdien tappioksi. Lisäksi omia kurdejaan pelkäävä Turkki
painostaa Irakia vähentämään näiden valtaa.
Irakin hallitus on reagoinut hyvin lievästi Turkin armeijan
iskuihin rajan yli pohjoisessa. Yhdysvallat puolestaan pyrkii
vakauttamaan Irakia painostamalla kurdeja tekemään myönnytyksiä
arabeille.
Kurdijohtajilla on edessä kovat ajan, sillä Kurdistanin ja
Bagdadin alue- ja budjettikiistat ovat ratkaisematta. Tähänastiset
tapahtumat voivat olla vain tyyntä myrskyn edellä.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia