Kuubassa musta nainen on yhä tuplasti syrjitty

Kuuban perustuslaki kieltää syrjinnän sukupuolen tai ihonvärin perusteella, mutta laki ja käytäntö ovat kaksi eri asiaa. Afrokuubalainen nainen on edelleen tuplasti syrjitty.

"Teidän tyttöjen on opiskeltava ankarasti ollaksenne kaikessa yhtä hyviä kuin kuka tahansa valkoinen poika tai tyttö", Maritza Rodríguez, 51, siteeraa maatyöläisäitinsä sanoja.

"Nyt sanon samaa tyttärelleni", Rodríguez lisää.

Hän opettaa historiaa peruskoulussa, mutta sanoo tottuneensa epäluuloisiin katseisiin vaikkapa kaupassa.

"Jos en ole siistissä asussa, myyjille ei tule mieleenkään, että olen koulutettu ihminen, koska olen musta. Sekin on syrjintää."

Rodríguez on kärsinyt Kuuban 1990-luvulla alkaneesta talousahdingosta muiden tavoin, mutta hän kokee ammatillisen etenemisen esteet vielä suurempana ongelmana.

Rodríguez suoritti maisterin tutkinnon 2005 ja suunnittelee kirjan kirjoittamista. Hänen mukaansa rahoituksen ja verkostojen puute on kuitenkin kutistanut Kuuban mustien naiskirjailijoiden joukon pieneksi.
 

Kuilu juontuu orjuuden ajalta

Kuubassa on 11,2 miljoonaa asukasta, joista yli 60 prosentin suonissa virtaa afrikkalaista verta, tutkija Estebano Morales arvioi.

Rotujen eriarvoisuus oli tabu vuosikymmeniä. Cofradía de la Negritud (Musta kilta) -järjestö herättelee nyt keskustelua aiheesta.

Psykologian ja sosiologian laitoksen tutkija Mayra Espina sanoo Kuuban talouskriisin lisänneen köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Mustien asuinolot ja tulot ovat usein heikommat kuin valkoisten.

Yli 50 vuotta sitten tehty vallankumous ei ole luonut umpeen kuilua, joka repesi kauan sitten valkoisten orjanomistajien ja mustien orjien välille.

Espinan mukaan Kuuban sosiaalipolitiikka on ollut "universaalia". Minkään ryhmän syrjintään ei puututtu, koska sen ajateltiin leimaavan ja korostavan eriarvoisuutta.

"Kävi päinvastoin: äärimmäisen tasa-arvoinen politiikka ei pystynyt poistamaan valtavaa eriarvoisuutta, josta aloitimme", Espina sanoo.

Hän perää erityisiä tukitoimia juurimaan pois sukupuoleen, ihonväriin tai asuinalueeseen perustuvan syrjinnän.

"Ei riitä, että tarjotaan ilmainen opetus kaikille. Heikoimmista oloista tulevien opetukseen on panostettava enemmän kuin muiden", Espina tähdentää.
 

Mainosten seksiobjekti

Kirjailija ja kulttuurivaikuttaja Desiderio Navarro nostaa esiin mustien naisten arveluttavan käytön matkailumainonnassa.

Hän pitää rasistisena mainoskampanjaa, jonka kuvissa esitetään vähäpukeinen musta nainen rannalla. Naisen kuvaaminen yksin vihjaa Navarron mielestä, että tämä on saatavilla.

"Afrokuubalaiset naiset ovat hyödyntäneet (vuoden 1959) vallankumouksen tarjoamia mahdollisuuksia, ja heitä näkee nyt kaikissa ammateissa. Mutta mainoksissa heitä myydään seksiobjekteina", taidekriitikko ja kirjailija María Martiatu vahvistaa.