Lakimies neuvoo vapautusarmeijaa

Etelä-Sudanista ei yleensä tulla tänne kuin pakolaisena, mutta Luak on tullut Åbo Akademin kansainväliselle ihmisoikeuskurssille.

Hänen kotikaupungissaan Rumbekissa elämä on kahden vuoden ajan ollut aika normaalia. Ei pommituksia, ja koulut ja sairaalat toimivat. Vain paimentolaisleireillä taistellaan. Vaimo viljelee maapähkinöitä, papuja ja vihanneksia, ja perheessä on kaksi pientä tytärtä.

Luak käy päivittäin toimistossa: hän on Etelä-Sudanin oikeusoppineiden perustaman ihmisoikeusjärjestön, SSLS:n, johtaja.

"Päämäärämme on rakentaa Etelä-Sudanin siviilihallinnon oikeusjärjestelmää ja varmistaa, että myös vapautusarmeija SLMA kunnioittaa ihmisoikeuksia", hän kertoo. Toiminta on valmistautumista hartaasti odotettuun rauhaan ja itsehallintoon – ehkä myös itsenäistymiseen – muusta Sudanista.

LUAKIN ISOISÄ oli nuer-heimon päällikkö ja isä poliisi. Kun Dong Samuel oli lapsi, vuonna 1955 alkaneessa sisällissodassa oli kymmenen vuoden tauko, ja hänet pantiin kouluun. Sen jälkeen hän opiskeli juristiksi Khartumissa, pääkaupungissa.

Etelässä raivosi taas sota, mutta nuoren miehen ura lähti hyvin liikkeelle. Hänestä tuli Sudanin hallituksen oikeusneuvonantaja.

"En voinut kuitenkaan tehdä mitään kansani hyväksi, vaikka omin silmin näin kun maanmiehiäni pahoinpideltiin. Sitten minutkin hakattiin. Muutin takaisin etelään ja liityin Etelä-Sudanin vapautusarmeijaan."

Mies koulutettiin sotilaaksi, mutta taisteluihin häntä ei lähetetty. Kapinallisliike oli aloittanut siviilihallinnon valloittamillaan alueilla, ja Luakista tuli nyt tämän hallituksen oikeusneuvonantaja.

Hän sanoo suoraan, että hallinnolliset taidot ja instituutiot Etelä-Sudanissa ovat heikot. Aseeseen tottunut käsi ei hevin tartu kynään. Esim. oikeustieteellisen loppututkinnon suorittaneita on 12-miljoonaisesta kansasta alle sata. Kaksi miljoonaa ihmistä on kuollut.

KAIKESTA HUOLIMATTA hän uskoo parempaan.

"Sotaa on kestänyt lähes 40 vuotta, kaikki ovat väsyneitä. Osapuolten on pakko tulla järkiinsä kärsimyksen lopettamiseksi. Vaikka yö on kuinka pitkä tahansa, aamu koittaa joskus."

"Maamme on myös rikas, meillä on hyvät mahdollisuudet kehittyä. On öljyä, karjaa, villieläimiä ja vettä. Niilin yläjuoksulla maa on soista ja hedelmällistä."

Etelä-Sudanissa vallitsee Luakin mukaan nyt tila, joka ei ole sotaa eikä rauhaa. Rauhanneuvottelut keskeytyivät kolmisen viikkoa sitten. Yhtenä syynä tähän ?? on pohjoisen Sudanin alueella kärjistynyt Darfurin kriisi, joka on vienyt kaiken kansainvälisen huomion.

"Samaa mitä Darfurissa tapahtuu nyt, me olemme läpikäyneet kauan. Hätätilan takana ovat samat syyt kuin meidänkin taistelussamme, vaikka Darfurissa asukkaat ovat muslimeja ja me olemme kristittyjä", hän sanoo.

SUOMESSA TALOT ovat korkeita, liikenne tehokasta ja kaikki toimii. Etelä-Sudanissa ei ole sähköjä, autoja eikä kerrostaloja. Enemmän Dong Samuel Luakia silti ihmetyttää se, että täällä ihmiset kulkevat nopeasti silloinkin, kun matka on lyhyt. He kävelevät nopeasti vain kun matka on pitkä.



Ihmisoikeussäätiö KIOS tukee SSLS:n eli South Sudan Law Societyn työtä oikeusavun, koulutuksen yms. järjestämiseksi Etelä-Sudanissa.

Julkaisija: HS