Latinalaisessa Amerikassa haetaan ratkaisuja kärjistyneisiin maakiistoihin

(IPS) -- Kilpailu maasta kiristyy ympäri maailmaa. Latinalaisen Amerikan maissa on alettu toteuttaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa ohjeistoa, jonka YK on laatinut avuksi maakiistojen ratkaisuun.

Vapaaehtoiset maa- ja luonnonvaraoikeuksien hyvää hallintaa koskevat ohjeistot (Voluntary Guidelines on the Responsible Governance of Tenure of Land, Fisheries and Forests in the Context of National Food Security) hyväksyttiin vuonna 2012 Maailman ruokaturvakomiteassa. Komitea yhdistää YK-järjestöjä, valtioita, järjestöjä ja yrityksiä.

Ohjeita tarvitaan, koska maanomistuksen keskittyminen ja ulkomaisten tahojen maankahminta on karannut käsistä ja uhkaa ihmisten ruokaturvaa, sanoo Sergio Gómez YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön FAOn Chilen-toimistosta.

"Ohjeisto on ehdottoman poliittinen asiakirja, joka auttaa tasoittamaan pelikenttää", hän kiteyttää.

Omistus keskittyy

FAOn selvitysten mukaan maan hamstraus on kiihtynyt 17:ssä latinalaisen Amerikan maassa 2000-luvulla. Maanomistus keskittyy kiivaimmin Argentiinassa ja Brasiliassa, ja perässä tulevat Dominikaaninen tasavalta, Meksiko, Chile, Kolumbia, Nicaragua sekä Uruguay.

Keskitason ongelmien kanssa kamppailevat Bolivia, Ecuador, Paraguay ja Peru. Vähiten uusia ongelmia on kasaantunut Keski-Amerikan maihin ja englanninkielisiin Karibian valtioihin.

"Maakiistojen kärjistyminen on sikäli ainutkertaista, että se sattuu yksiin ruoka-, energia- ja rahoituskriisin kanssa. Siksi maakysymys nousee polttavammaksi kuin koskaan", Gómez selittää.

Hänen mukaansa ohjeisto tarjoaa työkalun, jonka avulla kiistat voidaan ratkaista neuvottelemalla.

Tiukat pelisäännöt

Neuvottelujen osapuolten on aluksi hyväksyttävä kymmenen perussääntöä, jotka ulottuvat ihmisoikeuksien ja lakien kunnioittamisesta sukupuolten tasa-arvoon ja prosessien läpinäkyvyyteen.

Kaikki Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtiot ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Se ei ole sitova, mutta Gómezin mukaan toteuttamiseen on vakavaa halua.

Toteutus on alkanut eri maissa eri tavoin. Pisimmälle on päästy keskiamerikkalaisessa Guatemalassa, jossa keskittynyt maanomistus on ollut sisällissodan ja jyrkän eriarvoisuuden taustalla. Yli puolet väestöstä elää köyhyydessä ja 2 prosenttia viljelijöistä omistaa 57 prosenttia maasta.

Gómez pitää saavutuksena sitä, että 80 prosenttia asioista, joita käsiteltiin Guatemalan maanomistusta koskevissa neuvotteluissa, kirjattiin vuonna 2014 hyväksyttyyn kansalliseen maatalouspoliittiseen suunnitelmaan.

Toivoa Chilen mapucheille

Chilessä mapuche-intiaanit ovat pitkään kamppailleet maaoikeuksistaan eteläisellä La Araucanían alueella.

Metsäyhtiöt omistavat Chilessä 2,8 miljoonaa hehtaaria maata, josta on kahden yhtiön hallussa 1,8 miljoonaa hehtaaria, kertoo José Aylwin Observatorio Ciudadano -järjestöstä.

Hänen mukaansa Etelä-Chilen konfliktissa on kyse siitä, että "mapuchet asuivat siellä omistaen maan ja luonnonvarat, kunnes valtio ja yksityiset tahot tulivat ja riistivät suuren osan heidän alueestaan."

FAO onnistui vuosi sitten kokoamaan neuvotteluihin 67 mapucheja ja muita eturyhmiä edustavaa henkilöä. Aylwin uskoo, että FAOn ohjeisto voi viitoittaa tien ulos Araucanían konfliktista, joka "ei tee hyvää kenellekään."