Lisää avoimuutta järjestöjen kehitysyhteistyöhön

Suurimmalla osalla teollisuusmaista on strategia järjestöjen kanssa toteutettavaan kehitysyhteistyöhön, mutta useat maat eivät kuitenkaan raportoi OECD:lle järjestöjen kautta kanavoimaansa apua kovinkaan tarkkaan, kirjoittaa Esa Salminen kepa.fi:ssä.

Salminen noukkii kirjoituksessaan paloja länsimaiden kehitysapua koordinoivan OECD:n kehitysapukomitean tuoreesta tutkimuksesta, joka pyrkii valottamaan miten järjestöt eri avunantajamaissa toimivat. Tutkimus myös antaa ohjeita toimintaan.

Raportissa todetaan, että valtioiden ja järjestöjen tulisi luoda saavutettavissa olevia tavoitteita ja selkeitä mittareita tavoitteiden toteutumiselle. Raportin mukaan järjestöjä pitää ohjata kohti kehitysyhteistyön tavoitteita, mutta myös niiden itsemääräämisoikeutta pitäisi kunnioittaa.

OECD:n tunnustuksen luulisi olevan järjestöille mieluinen, Salminen toteaa. Raportissa järjestöjen todetaan olevan ensiarvoisen tärkeitä demokraattisen johtamisen ja hyvän hallinnon kirittäjinä. Järjestöjen vahvuus on muun muassa siinä, että ne pystyvät muita toimijoita helpommin reagoimaan humanitaarisiin kriisitilanteisiin. Ne myös pääsevät lähempään yhteistyöhön paikallisten kanssa.

Teollisuusmaat kanavoivat vuonna 2009 yhteensä 15,5 miljardia euroa kehitysyhteistyöhön kansalaisjärjestöjen kautta tai suoraan etelän järjestöille.