Luomuviljely yleistyy hitaasti kiiruhtaen
Luomulle on kysyntää ja se voi edesauttaa ekosysteemin suojelemisessa ilmastonmuutosta vastaan, kirjoittaa Laura Reynolds.
Vaikka luonnonmukaisille tuotteille alkaa olla kysyntää kaikkialla maailmassa, menetelmän piirissä on vain 0,9 prosenttia maailman maatalousmaasta eli 37 miljoonaa hehtaaria.
Sertifioituja luomuviljelijöitä oli vuoden 2010 tilastossa eniten Intiassa (400 551), Ugandassa (188 625) ja Meksikossa (128 826). Vuosina 2009 – 2010 ekologisen viljelyn ala kasvoi kuitenkin reippaimmin Euroopassa.
Samaan aikaan koko maailman luomuala kutistui 0,1 prosenttiyksikön verran, pääasiassa Intian ja Kiinan vaikutuksesta. Kaikkiaan luomupelto kuitenkin yli kolminkertaistui jaksolla 1999 – 2010.
Paluu luonnonmukaisiin menetelmiin alkoi yleistyä 1950- ja 1960-luvulla, kun kuluttajien huoli keinolannoitteiden ja tuholaismyrkkyjen runsaasta käytöstä johti vaatimuksiin puhtaasta ruoasta.
Vuoteen 2010 tultaessa luomutuotteiden kaupan arvo maailmassa ylti 44 miljardiin euroon.
Satoisa ja rahakas
Luomusertifikaatteja jakavat järjestöt asettavat viljelijöille jonkin verran vaihtelevia vaatimuksia, mutta kemikaalit ovat pannassa kaikkien sääntöjen mukaan. Tämä vähentää niin vesistöjen kuin ihmistenkin altistumista kemikaali- ja myrkkyjäämille.
Yhdysvalloissa toimiva Rodale-instituutti on verrannut vuodesta 1981 perinteistä ja luomutuotantoa Yhdysvaltain maissi- ja soijapelloilla.
Tutkimuksen mukaan luomupellot tuottivat 30 vuoden aikana yhtä hyvää satoa kuin perinteiset. Ekologiset lajikkeet pärjäsivät tavallisia paremmin lievän kuivuuden oloissa.
Luonnonmukaiset pellot sitoivat perinteisiä paremmin hiiltä, mikrobeja ja vettä. Luomuviljelmien taloudellinen tuotto oli lähes kolminkertainen muihin verrattuna. Luomun nettotuotto eekkeriltä (0,4 hehtaaria) oli 413 euroa ja tavallisen pellon 141 euroa vuodessa. Kasvihuonekaasupäästöt taas jäivät luomulla 40 prosenttia pienemmiksi.
Luonnostaan luomua
YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO muistuttaa, että luomuviljelyssä on paljon muitakin peltoja kuin sertifikaatin hankkineet. Valtaosa kehitysmaiden pientiloista toimii ekologisesti, koska kemikaaleja ei ole saatavilla tai niitä ei tarvita.
Sertifioiduille luomutuotteille on viime vuosikymmenten aikana löytynyt oma markkinarako ja tuottajat ovat kohentaneet ansioitaan.
Kansainvälisen laatujärjestelmän vaatimustaso pakottaa usein myös luomutuottajat kehitysmaissa keskittymään muutamiin ”rahakasveihin”, kuten puuvillaan, kahviin ja kaakaoon. Yksipuolinen viljely aiheuttaa ekologisia ongelmia luomunakin.
Kestävän ruoantuotannon merkitys kasvaa maapallon väkiluvun noustessa ja ilmastonmuutoksen kiihtyessä. Luomu voi edistää ruokaturvaa, parantaa viljelijöiden tuloja, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja vähentää ekosysteemien haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle.
Kestävässä ruokajärjestelmässä pienituloisellakin kuluttajalla on varaa tuoreeseen ja ravitsevaan ruokaan. Viljelijät voivat suojella myös heikommin tuottavia kasvi- ja eläinlajeja, joilla on kyky kestää kuivuutta tai kuumuutta.
Laura Reynolds on Worldwatch Instituten ruoka- ja maatalousohjelman tutkija.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia