Luonnonsuojelu uhkaa jäädä politiikan jalkoihin Galápagossaarilla

Galápagossaarten kansallispuiston johtaja on vaihtunut kahdeksan kertaa reilun 1,5 vuoden aikana. Lisäksi alueen kalastajat ovat olleet kahdesti lakossa ja puistonvartijat kerran.

Ecuadorin kongressi on syyttänyt maan presidenttiä Lucio Gutiérreziä saarten ongelmista. Vasemmistolainen Gutiérrez voitti vuoden 2002 vaalit intiaanien tuella, mutta ei ole onnistunut vakiinnuttamaan poliittisia oloja.

Poliittinen kuohunta ulottuu myös Galápagossaarille, jotka YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on julistanut osaksi maailmanperintöä.

"Teknisen päätöksenteon sijasta saarilla on poliittinen johto. Tämä on kuin räjähtämäisillään oleva tulivuori", Galápagossaarten matkanjärjestäjien yhdistyksen puheenjohtaja Rosario Mejía sanoo.

Tyynessä valtameressä sijaitseva Galápagossaaret muodostaa Ecuadorin pienimmän maakunnan. Alueella asuu 20 000 ihmistä, joista vajaa tuhat perhekuntaa elää kalastuksella.

Heidän neljä osuuskuntaansa olivat keväällä kahdesti lakossa vaatien, että merimakkaran pyyntiä ja muuta kalastusta koskevia rajoituksia on höllennettävä.

Lakkolaiset valtasivat julkisia rakennuksia ja uhkailivat niiden polttamisella, ellei heidän vaatimuksiinsa suostuttaisi.

Kalastajia syytetään uhanalaisten merimakkaroiden sekä haiden liikapyynnistä. Niillä on kova kysyntä Aasiassa, jossa haineväkeitto on suurta herkkua ja kumpaakin lajia käytetään myös potenssilääkkeenä.

Vuonna 2003 Galápagosin kansallispuiston viranomaiset takavarikoivat liki 14 000 laittomasti pyydettyä merimakkaraa ja yli 5 000 hainevää.

Mejía kertoo lain rajoittavan merimakkaran pyyntiä, mutta hallituksen myöntämien lupien määrä on noussut vuosi vuodelta. Ecuadorin luonnonsuojelujärjestöjen yhteiselimen mukaan hallitus on käytännössä antanut pyynnille vapaat kädet.

Ecuadorin ympäristöministeri Fausto Valdivieso vakuuttaa kuitenkin, että pyynti on sallittua vain kahden kuukauden ajan syyskesällä. Saalis ei saa ylittää neljää miljoonaa merimakkaraa, ja niiden on oltava vähintään 20 senttiä pitkiä, hän selittää.

Valdivieson mukaan pyynti tuotti viime kaudella vain 2,5 miljoonaa merimakkaraa, joten kalastajat ovat taloudellisesti ahtaalla.

Luonnonpuiston 300 vartijaa olivat syyskuussa yli kaksi viikkoa lakossa. He vastustivat jatkuvia vaihdoksia puiston johdossa sekä kalastajien neuvonantajana ja asianajajana toimineen Fausto Cepedan nimitystä sen johtoon. Puutelistalle pääsivät myös määrärahojen niukkuus ja heikko työsuhdeturva.

Lakko päättyi, kun muiden asukkaiden tukemat kalastajat pakottivat vartijat osin väkivalloin ulos ja auttoivat Cepedaa ottamaan johdon.

Valdivieson mukaan yhteenotot Galápagosilla eivät ole uutta, mutta ne saavat nykyisin aiempaa enemmän julkisuutta.

"Hallitus käyttää kansainvälisesti tunnustettuja teknisiä mittapuita valitessaan saarten virkamiehet. Lopettaakseen lakot se erotti uuden puiston johtajan (Cepedan) ja valitsee parhaillaan tälle seuraajaa", hän selittää.

Galápagossaarten ainutlaatuinen luonto käsittää arviolta 900 000 kasvi- ja eläinlajia, joista ainakin 74:ää uhkaa sukupuutto.

Jatkuva myllerrys kansallispuiston johdossa on jättänyt luonnonsuojelun ja väestönkasvun aiheuttamat ongelmat liian vähälle huomiolle, Acción Ecológica -järjestön aktivisti Elizabeth Bravo valittaa. "Tietämättömyys on yleistä, eikä sääntöjä kunnioiteta."

Saaret ovat suosittu turistikohde, ja 95 prosenttia matkailutuloista käytetään ainakin periaatteessa alueen luonnon suojelemiseen.

Arvostelijoiden mukaan alueen kaksi kansanedustajaa kuitenkin palkitsevat kannattajiaan toimiluvilla ja poliittisilla virkanimityksillä.

Mejían mukaan saarista on tullut "poliittista ryöstösaalista".

"Ellei teknistä johtoa vaihdeta, menetämme saaret. Sen jälkeen, kun 1998 hyväksyttiin laki maakunnan kestävästä kehityksestä, mitään ei ole tehty vaihtoehtoisten elinkeinojen tarjoamiseksi kalastajille", Mejía moittii.

"Matkailuala on tarkassa valvonnassa ja meiltä vaaditaan jatkuvasti raportteja. Kalastuksen osalta niin ei tapahdu", hän jatkaa.

(Inter Press Service)