Maailmanpankki uhkaa lopettaa tukensa Nepalille

Maailmanpankki uhkaa lopettaa tukensa Nepalin kehityshankkeille, ellei maan kansalaisille palauteta perustuslaillisia oikeuksia.

Maailman köyhimpiin maihin kuuluva Nepal rahoittaa 60 prosenttia kehitysponnistuksistaan ulkomaisella tuella. Valtion kokonaismenoista apu kattaa 28 prosenttia, joten avustusjärjestöillä ja luottolaitoksilla uskotaan olevan vaikutusvaltaa maan asioihin.

Maailmanpankkia painostaneiden ihmisoikeus- ja kehitysapujärjestöjen mielestä Nepalilta pitäisi evätä kaikki muu paitsi humanitaarinen apu.

Maailmanpankki antoi maaliskuun toisella viikolla varovaisin sanakääntein muotoillun lausunnon, jonka mukaan se jatkaa tilanteen tarkkailemista Nepalissa ja ryhtyy tarvittaessa toimiin parin kuukauden kuluessa.

Pankin johtokunta ilmaisi samalla huolensa turvallisuustilanteesta Nepalissa. Maata johtava kuningas Gyanendra erotti helmikuun alussa hallituksen ja nimitti tilalle omansa.

Gyanendra määräsi poikkeustilavaltuuksien nojalla puolueiden johtajat kotiarestiin ja tiedonvälityksen tiukkaan sensuuriin.

Maailmanpankki epäilee, ettei Nepal pysty toteuttamaan vaikeita talousuudistuksia, koska siltä puuttuvat "edustukselliset mekanismit, joiden avulla rakentaa laajapohjaista yksimielisyyttä".

Maailmanpankin toimintaa Nepalissa johtava Ken Ohashi edellyttää, että Nepalin johto osoittaa uudistushalunsa ja -kykynsä 1-2 kuukaudessa.

Ihmisoikeusjärjestöt pitävät Maailmanpankin uhkausta merkittävänä eleenä. International Crisis Groupin varapuheenjohtaja Mark Schneider arvioi, että pankki on oikeasti valmis kyseenalaistamaan mittavat avustusvirrat, kuten köyhyyden vähentämiseen tarkoitetun noin 54 miljoonan euron kehitysluoton.

Kuningas Gyanendra sanoo vallankaappauksensa tähtäävän maolaisen sissiliikkeen kukistamiseen. Nepalista saatujen tietojen mukaan vainon kohteeksi ovat joutuneet myös poliitikot ja toimittajat.

Kehitysjärjestöt arvioivat, että Nepalia on helppo painostaa kehitysyhteistyön lopettamisella. Maan pienuuden ja sekavan tilanteen vuoksi sillä ei ole juuri muitakaan tulonlähteitä.

Maailmanpankin mukaan Nepalin 27-miljoonaisesta väestöstä on 40 prosenttia köyhiä. Henkeä kohden laskettu kansantuote kuuluu maailman pienimpiin ja on vain noin 177 euroa vuodessa.

Kolme Nepalin tärkeää auttajamaata, Intia, Yhdysvallat ja Britannia, ovat jo katkaisseet sotilaallisen apunsa.

Nepal kuuluu Suomen kehitysyhteistyön perinteisiin kohdemaihin; apu on nykyisin noin viisi miljoonaa euroa vuodessa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki kertoi IPS:lle, että hän ei kannata Suomen avun katkaisemista, koska arvioi sen tarpeen pikemminkin kasvaneen.

"Seuraamme tietysti tilannetta Nepalissa jatkuvasti. Jos edellytyksiä avun perillemenoon ei ole, asiaa mietitään uudestaan. Meillä on ollut Nepalissa muun muassa vesi-, sanitaatio- ja koulutushankkeita, joiden tarkoitus on auttaa nimenomaan paikallisia tavallisia ihmisiä", Lehtomäki sanoo.

(Inter Press Service)