Maapallo Oy hoippuu konkurssin partaalla | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Maapallo Oy hoippuu konkurssin partaalla

Nykyisen kaltainen lyhytnäköisen ja maksimaalisen hyödyn tavoittelu luonnon kustannuksella vie planeettamme ennen pitkää konkurssiin. Tätä mieltä ovat asiantuntijat, joiden mukaan luonnosta saatava tuotto on laskettu tarkkaan, mutta sen tuhoamiselle ei ole laitettu hintalappua.

Jos hävittää Thaimaan rannikolta mangrovemetsää ja perustaa tilalle katkarapufarmin, voi netota liki 6 000 euroa hehtaarilta. Laskelmasta tosin puuttuvat luonnon tuhoamisen aiheuttamat todelliset kulut, jotka ovat 26 000 euroa hehtaarilta vuodessa.

Asiantuntijat varoittavat, että lyhytnäköistä etua tavoiteltaessa riistetään luontoa tavalla, joka vie maapallon konkurssiin.

Esimerkiksi Maailmanpankki ja muut kehitysapulaitokset myöntäisivät iloisesti 75 000 euron luoton ravunkasvattamoa puuhaavalle thaimaalaiselle.

"Ihminen on tottunut pitämään luonnon pääomaa ehtymättömänä tai vähäarvoisena, vaikka se on kaiken taloudellisen toiminnan perusta. Ruoan, puun, öljyn ja kaivannaisten tuotanto on maksimoitu riistämällä maata, vettä ja luonnon monimuotoisuutta", sanoo Janet Ranganathan, joka oli mukana laatimassa aiheesta raporttia World Resources Institutessa (WRI).

Hänen mukaansa luonnon lyhytnäköisestä riistämisestä hyötyy yleensä hyvin pieni joukko ihmisiä.

Maapallon rannikoiden mangrovemetsistä on hävitetty liki 35 prosenttia vuoden 1980 jälkeen. Useimmiten syynä on katkaravunkasvatus, joka on tuhonnut esimerkiksi Vietnamissa yli 80 prosenttia mangrovesta.

Vuoden 2004 lopulla 230 000 ihmishenkeä Aasiassa vaatinut tsunami tarjosi runsaasti esimerkkejä siitä, miten mangrove voi toimia puskurina meren ja asutuksen välissä.

"Mangroven tarjoamien 'palvelujen' markkina-arvoa ei kuitenkaan ole noteerattu", Ranganathan pahoittelee.

Palveluihin kuuluvat myös suojaisan kasvupaikan tarjoaminen meren eläville ja saasteiden suodattaminen vedestä, mikä puolestaan suojelee koralleja. Lisäksi mangrove hillitsee eroosiota, joka esimerkiksi Thaimaan pahimmilla alueilla kovertaa rantaa 25 metriä vuodessa.

Nykyinen talousjärjestelmä unohtaa laskelmistaan luonnon palvelut, samoin kuin vaikkapa katkarapufarmin ympäristölle tuottamat haitat.

Ranganathanin mukaan Etelä-Thaimaan rapuviljelmiä voidaan pitää samassa paikassa vain viitisen vuotta. Sen jälkeen toiminta on siirrettävä toisaalle saastuneen veden vuoksi.

Toimintaa tuetaan usein nimellisellä maanvuokralla, verohelpotuksilla, kehitysavulla ja lainoilla. Kun kaikki todelliset kulut otetaan huomioon, rapufarmin tuotto jää noin 5 400 dollariin hehtaarilta. Se on reilu seitsemäsosa koskemattomalle mangrovelle lasketusta arvosta.

Ranganathan myöntää, ettei ekosysteemin antamien palvelujen arvoa ole aina helppo laskea, mutta hänestä onkin tärkeintä huomata, että arvoa ylipäätään on.

New Yorkin kaupungille se valkeni melko äskettäin. Kaupungin kraanavesi luetaan Yhdysvaltain parhaisiin, vaikka se ei kulje minkään puhdistamon kautta.

Kaupunki päätti 1980-luvulla, että 4,5-6 miljardia euroa maksavan puhdistamon rakentamisen sijasta kannattaa suojella veden lähteitä Delawaren Catskillsin metsissä ja kosteikoilla.

Se tuli maksamaan reilun miljardin, ja hyvinvoiva luonto tarjoaa lisäksi palveluja virkistyskäyttöön, hiilinieluja ja puhdasta ilmaa.

Vuosituhannen ekosysteemiarvio paljasti, että maailman 24 ekosysteemistä 15 heikkenee tai niitä ei käytetä kestävällä tavalla.

Jos kyse olisi Maapallo Oy:stä, sen todettaisiin olevan suurissa vaikeuksissa, koska osastoista kaksi kolmesta on punaisella, vain neljä tuottaa voittoa ja loput heiluvat välimaastossa.

"Luonnon pääoman hupenemiselta ei pelastuta pelkästään teknisin keksinnöin", professori Eugene Rosa Washingtonin valtionyliopistosta sanoo.

Vaikka energian ja luonnonvarojen käytön tehokkuus nelinkertaistuisi, nykyinen meno ei voisi jatkua. Jos kaikki eläisivät kuin keskiverto amerikkalainen, tarvittaisiin neljä tai viisi uutta planeettaa.

Ilmastonmuutos tuo oman laskemattoman lisänsä ekosysteemin antamien palvelujen ehtymiseen.

"Esimerkiksi Perun pääkaupungin Liman vesihuolto perustuu jäätiköiden sulamisvesiin. Mitä tehdään, kun jäätiköt ovat 20 vuoden kuluttua kadonneet?" WRI:n puheenjohtaja Jonathan Lash kysyy.

WRI:n raportin mukaan maapallon kurssin kääntäminen nykyiseltä tuhoisalta linjalta kestävälle pohjalle vaatii valtavia ponnistuksia. Kysymys kuuluu, onko ihmiskunta valmis perustavanlaatuisiin muutoksiin.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia