Media Talebanin äänitorvena

Pakistan on julistanut laittomiksi maan Luoteisessa rajamaakunnassa ja heimoalueilla toimivat Taleban-ryhmät ja jäädyttänyt niiden pankkitilit. Julkisuutta islamisteilta ei kuitenkaan puutu.

Talebanin edustajat pitävät jatkuvasti yhteyttä varsinkin urdunkielisiin viestimiin ja hankkivat järjestölle ilmaista julkisuutta.

Hallituksen julistettua Talebanin laittomaksi 25. elokuuta erään islamistiryhmän tiedottaja Mohammad Omar soitteli toimittajille vakuuttaen, että kiellosta on heille enemmän hyötyä kuin harmia. "Ei meillä ole pankkitilejä, kaikkea muuta kylläkin", hän ilmoitti IPS:lle sijaintiaan kertomatta.

Uutisointia vai propagandaa?

Riippumattoman Pakistanin ihmisoikeuskomission puheenjohtaja Asma Jahangir syyttää mediaa Talebanin avustamisesta.

"Lehdissä ja sähköisissä viestimissä annettu kuva militanteista lähettää kansalle kauhistuttavan sanoman. Taleban, joka murhaa kansalaisia valikoidusti, saa uutisoinnista lisävoimaa", hän sanoo.

Jahangirin mielestä median pitäisi muistuttaa, että Taleban loukkaa ihmisoikeuksia, eikä toitottaa järjestön ottavan vastuun viattomien ihmisten kuolemista räjähdyksissä ja itsemurhaiskuissa. Hän paheksuu hallituksen vaikenemista samaan aikaan, kun Taleban murhaa kansaa ja mellastaa vapaasti mediassa.

"Media ajaa peittelemättä Talebanin asiaa", Peshawarin yliopistossa Talebania tutkiva Ashraf Ali vahvistaa. Hänen mukaansa järjestöllä on nimetyt tiedottajat rajamaakunnan ja heimoalueen joka kolkalla ja nämä ovat alati viestimien käytettävissä.

Jopa valtiollinen PTV antaa pääuutislähetyksissään tilaa Talebanin edustajille.

Terrorismi myy

Pakistanin sisäministeri Rehman Malik on kuitenkin ilmoittanut, ettei hallitus voi ryhtyä vuoropuheluun järjestön kanssa, joka on tunnustautunut useiden itsemurhaiskujen tekijäksi.

Vähemmälle huomiolle hallitukselta on jäänyt se, että vuonna 1997 säädetty terrorismin vastainen laki kieltää levittämästä uskonnolliseen tai etniseen vihaan tai terrorismiin yllyttävää materiaalia. Rangaistuksena voi olla jopa puoli vuotta vankeutta.

"Terrorismi" myy kuitenkin hyvin sekä kotimaisissa että kansainvälisissä uutisissa.

Niinpä jotkut toimittajat vaarantavat henkensä päästäkseen haastattelemaan kiellettyjen järjestöjen johtajia. Toiset ovat itse ryhtyneet terroristien tiedottajiksi.

Heimoalueella toimittajan työ on nuoralla tanssia. Joitakin on tapettu epäilyttävissä olosuhteissa, ja toiset ovat joutuneet pakenemaan muualle turvallisuutensa vuoksi. Militantit leimaavat "kuoleman omiksi" toimittajat, jotka raportoivat heidän toiveidensa vastaisesti.

Nimettöminä pysyttelevät tarkkailijat arvioivat Pakistanin median menettäneen tyystin puolueettomuuden tajunsa. Kiellettyjen järjestöjen lausuntoja julkaistaan kritiikittä, ja väkivaltaisuuksia kuvataan islamistitaistelijoita ihannoivasti.