Mitä on ihmiskauppa?

Ihmiskauppa on naisten, lasten ja miesten kuljettamista ja myymistä hyväksikäytettäviksi taloudellisesti tai seksuaalisesti. Uhreja ryöstetään, painostetaan ja huijataan työhön yleensä varakkaisiin länsimaihin. Heidän vapautensa riistetään ja heidät kuljetetaan vieraaseen maahan, missä he ovat täysin riippuvaisia ihmiskauppiaista. Uhreja on kaikenikäisiä; niin laittomasti adoptoituja vauvoja kuin kerjäläisiksi pakotettuja vanhuksiakin.

Ihmiskauppa on järjestäytynyttä rikollista toimintaa, jossa on keskeistä se, että uhri on alistussuhteessa tekijään myös maahantulon jälkeen. Ihmissalakuljetus tai laiton maahantulo eivät ole ihmiskauppaa, vaikkakin saattavat liittyä siihen.

Maasta toiseen käytävän ihmiskaupan uhreiksi joutuu Yhdysvaltain ulkoministeriön arvion mukaan 800 000 – 900 000 ihmistä vuosittain. Kun mukaan lasketaan maan rajojen sisällä käytävä ihmiskauppa, arvoidaan uhreja olevan jopa neljä miljoonaa. YK:n huume- ja rikososaston UNODC:n raportti kertoo, että määrä saattaa olla jopa kymmenkertainen. Uhrien määrää on vaikea arvioida luotettavan tiedon puuttuessa, joten eri tahojen tekemät arviot vaihtelevat paljon.

Ihmiskauppiaiden uhrit päätyvät prostituoiduiksi, laittomiksi työntekijöiksi esimerkiksi palvelualalle tai rakennuksille, lapsisotilaiksi, kaupallisille avioliitto- ja adoptiomarkkinoille sekä elinten luovuttajiksi. Uhreista 80 prosenttia on naisia ja lapsia – lasten osuus kasvaa jatkuvasti.

Ihmiskauppa on 1990-luvulta lähtien lisääntynyt nopeasti ja levinnyt maailman jokaiseen maahan. Se on nykyisin huume- ja asekaupan jälkeen kannattavin järjestäytyneen rikollisuuden muoto, joka YK:n väestörahaston UNFPA:n arvoiden mukaan tuottaa rikollisille 12 miljardia dollaria vuodessa.

Ihmiskauppa on rikollisille suhteellisen riskitöntä toimintaa, koska kiinnijäämisen mahdollisuudet ovat pienet ja langetetut tuomiot lyhyempiä kuin huumekaupassa. Myös kustannukset ovat pieniä, mutta sitävastoin kaupaa pyörittävät rikolliset keräävät toiminnasta suuret voitot.

Ihmiskauppa on globalisaation pimeämpi puoli. Rajojen aukeaminen sekä pääoman, tavaroiden ja työvoiman vapaa liikkuvuus antavat myös järjestäytyneelle rikollisuudelle mahdollisuuden levittäytyä ympäri maailmaa.

Kansainvälinen yhteisö on herännyt tiedostamaan yhä kasvavan ongelman ja toimimaan sitä vastaan. EU-maissa lainsäädäntöä yhtenäistetään ja ihmiskaupan paljastamisessa sekä ehkäisyssä tehdään maidenvälistä yhteistyötä. Ihmiskauppaa torjutaan myös vähentämällä köyhyyttä ja parantamalla lähtömaiden ihmisten elinolosuhteita. Kehitysavulla on siten lainsäädännön ohella suuri merkitys.