Mogadishu on nähnyt monenlaista sotataloutta

Sitkeän konfliktin keskellä Mogadishun liike-elämä yrittää selviytyä ja harjoittaa liiketoimintaansa.

Lääkäri antaa vatsavaivoja valittavalle miehelle lääkettä. "Tämä lääke ei auta", valittaa potilas. "Sairastuin vanhentuneesta ruoasta, joten lääkkeenkin on oltava vanhaa."

Tosipohjaiset vitsit kevensivät tunnelmaa seminaarissa, jossa pohdittiin Somalian pääkaupungin Mogadishun vuodesta 1991 jatkunutta sotataloutta.

Ennen sotaa Mogadishussa toimi 23 isoa toria, nyt niistä on jäljellä kaksi. Kaupungin tärkein kauppakumppani on Dubai, jonka kanssa vaihtoa on reilun 500 miljoonan euron edestä vuodessa.

YK-joukkojen tulo piristi bisnestä

Kenian Nairobissa pidetty seminaari keskittyi norjalaisen tohtori Stig Jarle-Hansenin tutkimusryhmän selvityksiin Mogadishun taloudesta vuosina 1991-2008.

Jarle-Hansen jakaa Mogadishun sodanajan taloushistorian viiteen erin jaksoon: tuhon aika (1990-93), YK:n välinäytös (1993-95), sirpaloitumisen aika (1995-99), heikkojen sotaherrojen aika (1999-2006) ja yhdistymisen aika (2006-08).

Presidentti Siad Barren kaaduttua 1991 klaanien joukot taistelivat pääkaupungin hallinnasta. Liike-elämä raunioitui, ja pääoma pakeni ulkomaille.

Kysyntä keskittyi ruokaan ja vaatteisiin, sillä ostovoimaa oli vähän. Talous oli sotaherrojen armoilla.

Ryöstelystä tuli keino hankkia alkupääomaa, Jarle-Hansen sanoo. Eräskin liikemies-sotaherra revitytti pois kaupungin puhelinkaapelit luodakseen markkinoita omalle kuparivarastolleen.

Pankit menivät nurin valtion mukana. Ne korvattiin epävirallisilla rahansiirron kanavilla. Jokainen yrittäjä tarvitsi jonkun sotaherran suojelijakseen.

Mogadishun infrastruktuuri ja asukkaat eivät koskaan toipuneet ensimmäisestä väkivalta-aallosta, joka huipentui Farah Aideedin ja Ali Mehdin joukkojen nelikuukautiseen sotaan.

YK-joukkojen tulo piristi liike-elämää ja toi kaupunkiin uutta rahaa. Polttoaineen tuonnista tuli iso bisnes, lihan ja kalan kysyntä kasvoi.

YK-joukkoja palvelemaan syntyi uusia yrityksiä, ja osa paenneista yrittäjistä palasi.

Myös kännykkä saapui ja levisi vikkelästi koko maahan. Matkapuhelinala kuuluukin Mogadishun menestyvimpiin. Tutkijoiden mukaan se kukoistaa konfliktista riippumatta tai jopa sen vuoksi.

YK:n vetäytyminen 1995 oli isku taloudelle, ja moni firma kaatui saman tien. YK-talouden kautta kaupunkiin oli kuitenkin ilmaantunut uusia sotapäälliköitä.

Asejoukot sirpaloituivat, ja päälliköiden valtapiirit kävivät yhä pienemmiksi.

Yritysten aseistettava omat turvamiehensä

"Sotapäälliköt eivät enää olleetkaan hyviä isäntiä liike-elämälle", Jarle-Hansen sanoo. Alkoi yksityisten turvapalvelujen buumi.

Liike-elämä sai lisää voimaa ja itseluottamusta. Esimerkiksi Hurmood Telecom -yhtiön työntekijöistä puolet oli hyvin palkattuja turvamiehiä.

Runneltuun Mogadishuun syntyi 1990-luvun lopulla uusia tuotantolaitoksia, kuten pasta- ja makeistehtaita.

"Kun väliaikainen kansallinen hallitus asetettiin vuonna 2004, sitouduimme tekemään sen kanssa yhteistyötä ja luovutimme aseemme. Sama toistui, kun Islamilaisten oikeusistuinten liitto otti vallan 2006.", Syed Ali Mohammed Siyad kertoo.

Hän johtaa Mogadishun suurimman markkinapaikan Bakaran yrittäjäyhdistystä, joka vastaa paikan turvallisuudesta.

Islamistien kukistuttua yhdistys on tukenut taas väliaikaista liittovaltion hallitusta, Siyad jatkaa.

Hänen mukaansa puolivuotinen islamistivalta takasi liike-elämän turvallisuuden, mihin kumpikaan väliaikaishallitus ei ole kyennyt.

"Meidän on pidettävä minimimäärä omia miehiä aseissa", Siyad sanoo.

Jarle-Hansen kutsuu paria viime vuotta yhdistymisen ajaksi, koska hajanaisten joukkojen sijaan Mogadishusta on taistellut vain kaksi ryhmää.

Yrittäjät ovat pitkästä aikaa joutuneet tekemisiin valtiota muistuttavien rakenteiden kanssa. Mogadishun satama avattiin uudelleen 2006 ja maanpakolaiset alkoivat sijoittaa kotimaahansa.

Taistelujen kiihtyminen ja väliaikaisen hallituksen tueksi tulleiden Etiopian joukkojen pitkittynyt läsnäolo ovat kuitenkin tuoneet uusia vaikeuksia.

Mogadishun kauppiaat kiistävät hallituksen väitteet islamistisympatioista ja vakuuttavat puolueettomuuttaan.

"Meitä kiinnostaa bisneksen kasvu, joka on mahdollista vain, jos järjestys palaa ja yrittäjät ovat turvassa", Banadirin yrittäjäyhdistyksen johtaja Ismail Abdillahi sanoo.