Nälänhätä uhkaa miljoonia Malawissa

YK:n alainen Maailman ruokaohjelma (WFP) varoitti neljä viikkoa sitten raportissaan, että Malawia on uhkaamassa paljon ennakoitua pahempi ruokakriisi. Nälänhätä uhkaa huhtikuuhun mennessä tappaa jopa viisi miljoonaa Malawin 12 miljoonasta asukkaasta.

Itse asiassa nälkä on jo alkanut varsinkin maan eteläosassa. Elokuusta lähtien jonot ovat kasvaneet avustusruuan jakelupaikoissa. Tärkeimmän ravinnon, maissin hinta nousi jo alkusyksystä tasolle, jolla se tavallisesti on vasta tammikuussa.

Seuraava sato
uhtikuussa

WFP alkoi varoittaa Malawin ruokakriisistä viime keväänä, kun sato jäi kuivuuden vuoksi huonoksi.

Seuraava sato on tulossa vasta huhtikuussa - mutta mikään ei tietysti takaa sitä, että sää on ensi keväänä suosiollinen.

WFP tarvitsisi runsaat 60 miljoonaa euroa ruokkiakseen 2,9 miljoonaa kaikkein uhatuimmassa asemassa olevaa malawilaista huhtikuuhun asti. Rahasumma on paljon tai vähän, riippuu siitä mihin sitä vertaa. Yhdysvalloilta kuluu laskutavasta riippuen 6-12 tuntia tämän rahamäärän kuluttamiseen sotatoimiin Irakissa.

WFP tarvitsisi Malawia varten nopeasti suoraa rahallista apua, jotta se voisi ostaa elintarvikkeita mahdollisimman läheltä kohdemaata. Suuren ruokamäärän kuljettaminen kauempaa voi viedä jopa neljä kuukautta - ja Malawin tilanteen pelätään pahenevan nopeasti heti vuodenvaihteesta lähtien.

Nälänhätää olisi paljon helpompi ja halvempi ehkäistä ennakolta. Silti Malawissa on jälleen toistumassa sama kuin esim. Nigerissä äskettäin, maailman hallitukset heräävät vasta kun televisio näyttää nälkään riutuvia.

Malawin hallitus julisti toissa viikolla koko maan hätäalueeksi. WFP:n varapääjohtaja Sheila Sisulu sanoi tuolloin kansainvälistä toimettomuutta surulliseksi.

Malawi ei ole ainoa ruokapulan uhkaama maa eteläisessä Afrikassa. Apua tarvittaisiin myös usealle miljoonalle ihmiselle Lesothossa, Mosambikissa, Sambiassa, Swazimaassa ja Zimbabwessa. WFP hakee yhteensä 150 miljoonan euron rahoitusta alueen ruokahuoltoon.

Aids pahentaa
uokakriisiä

Malawin tilannetta pahentaa aids. Lähes 15 prosenttia aikuisväestöstä kantaa virusta. Tautiin arvioidaan kuolevan tänä vuonna 80 000 ihmistä, suurin osa parhaassa työiässä olevia aikuisia, joita tarvittaisiin pelloilla.

85 prosenttia malawilaisista työskentelee keskimäärin 0,4 hehtaarin tiloilla, joilla ollaan toimeentulorajalla tavallisenakin vuonna. Nyt ihmisten varastot ovat tyhjentyneet, ja monet saavat korkeintaan yhden kehnon aterian päivässä.

Toisin paikoin on ryhdytty syömään termiittejä. Toisin paikoin taas sukelletaan vesistöistä paikallista pettuleipää eli vesililjan juurimukuloita. Siinä puuhassa krokotiilit vievät aina silloin tällöin perheen ruuanhankkijan.

Koska viljelijät joutuvat nyt itsekin ostamaan kalliilla maissia, ei heillä ole varaa hankkia siemeniä tai lannoitteita ensi kevään satokautta varten.

Malawi on sinänsä maaperältään hedelmällinen, mutta sato on riippuvainen sateista. Pitkän tähtäimen ratkaisuna monet näkevät keinokastelun lisäämisen. Malawijärven ja jokien ansiosta se olisi mahdollista.

Mutta pitkällä aikavälillä myös Malawin väestönkasvu on ollut valtava, niin kuin monessa muussakin kehitysmaassa. Vuoden 1980 tilaston mukaan malawilaisia oli 5,9 miljoonaa ja nyt heitä siis on yli kaksinkertainen määrä.

Malawin infrastruktuuri on heikko. Esim. lääkärien määrässä maa jää YK:n tilastoissa viimeiselle, 177. sijalle. Malawissa on yksi lääkäri 100 000 asukasta kohden.

Presidenttiä
ritetään syytteeseen

Yksin luonto ei ole syyllinen Malawin ongelmiin. Maata ravistaa kaiken muun ohella poliittinen kriisi.

Malawin parlamentti käynnisti viime viikolla prosessin, joka voi viedä presidentti Bingu wa Mutharikan virkasyytteeseen perustuslain rikkomisesta ja valtion varojen väärinkäytöstä.

Mutharikan kannattajien mielestä koko jutun taustalla on se, että Mutharika on ryhtynyt korruptionvastaiseen jahtiin. Mutharikan kannattajat yrittävät saada edellisen presidentin Bakili Muluzin syytteeseen mm. ulkomaisten avustusrahojen kavaltamisesta.

Mutharika valittiin presidentiksi toukokuussa 2004 ja vielä siinä vaiheessa hän oli Muluzin itselleen valitsema seuraaja. Miehet joutuivat kuitenkin pian välirikkoon, Mutharika erosi Muluzin Yhdistynyt demokraattinen rintama -puolueesta (UDF) ja perusti oman Demokraattisen edistyspuolueen (DPP).

Mutharikan toimien väitetään myös pahentaneen ruokakriisiä.

Avustusjärjestöt vetoavat riitapukareihin, että syyttelykierteestä luovuttaisiin tällä erää. Poliittisen sekasorron pelätään vaikeuttavan ruokakriisin hoitamista. Lisäksi se voi lannistaa ulkomaisten lahjoittajien intoa auttaa Malawia, vaikka kärsijöiksi joutuvatkin heikoimmat.

Julkaisija: Kansan Uutiset