Pakistan lännen pelinappulana

Sri Lankassa jatkuva sota korostaa armeijan roolia, ja Nepalissa ollaan vasta siirtymässä demokraattiseen siviilivaltaan. Bangladeshin väliaikainen hallitus toimii armeijan tukemana.

Myanmarin sotilasjuntan aikeista pysyä vallassa ei ole epäilystäkään, kotimaisista ja kansainvälisistä vastalauseista huolimatta.

Kansainvälinen yhteisö on tehnyt selväksi kaikille mainituille maille, että se haluaa demokratian, ihmisoikeuksien ja laillisuuden palaavan.

Poikkeuksena on Pakistan. Pervez Musharraf vaihtoi hiljan kenraalin univormunsa siviiliasuun. Hänellä on silti yhä sotilasdiktaattorin valta, Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden täydellä siunauksella.

Korvaamatonta liittolaista ei kovistella

Yhdysvallat kumppaneineen oikeuttaa Musharrafin erilliskohtelun sillä, että tämä on korvaamaton liittolainen taistelussa terrorismia vastaan.

Mutta edistääkö länsi todella terrorismin torjuntaa tukemalla Musharrafin hallitusta? Vai pelaako se "suurta peliä", joka lisää epävakautta ja ihmisoikeusloukkauksia?

Pakistanissa vierailleet Amnesty Internationalin edustajat kohtasivat syvää epätoivoa. "Pakistan on katastrofin partaalla", heille vakuutettiin.

Pakistan ja muu maailma eivät ole vielä toipuneet Benazir Bhutton raa'asta murhasta. Epätoivon astetta kuvaa se, että Benazir edusti monille parasta toivoa muutoksesta, vaikkei hän kunnostautunut ihmisoikeuksien edistäjänä pääministerinä ollessaan.

Moni pakistanilainen epäilee, ettei helmikuun 18. päivän vaaleista tule rehellisiä. Vaalikomissio on läheisessä yhteistyössä hallituksen ja presidentti Musharrafin valitseman korkeimman oikeuden puheenjohtajan kanssa.

Iftikhar Chaudhry koetti onneaan

Tuomareiden ja lakimiesten rohkea toiminta viime vuonna herätti kuitenkin pakistanilaisissa toivon paremmasta. Varsinkin korkeimman oikeuden silloinen puheenjohtaja Iftikhar Chaudhry uhmasi hallitusta monissa avainkysymyksissä.

Korkein oikeus kyseenalaisti Musharrafin oikeuden asettua presidenttiehdokkaaksi asevoimien komentajana ollessaan. Lisäksi tutkittiin hallituksen roolia terrorismista epäiltyjen henkilöiden katoamisissa.

Chaudhry väitti kiistattomasti todistetuksi, että kadonneet olivat salaisen palvelun huostassa, ja uhkasi vastuullisia syytteillä.

Optimistit laskivat kuitenkin väärin. Länsimaiden kieroutunut "terrorismin vastaisen sodan" strategia sallii Musharrafin toimia toisin kuin muiden alueen kenraalien.

"Ylin lainsäätäjä" näytti voimansa

Musharraf julisti itsensä marraskuussa "ylimmäksi lainsäätäjäksi", jonka päätöksiä ja tekoja ei voi uhmata. Hän sääti poikkeustilan, kumosi perustuslain ja korvasi sen määräyksillä, jotka rajoittavat kansalaisten perusoikeuksia.

Hän erotti toisen kerran Ifthikar Chaudhryn korkeimman oikeuden puheenjohtajan tehtävästä ja kielsi oikeuden tuomareiden toiminnan, elleivät nämä vanno noudattavansa väliaikaisia määräyksiä.

Vastalauseiden aalto tukahdutettiin kovin ottein.

Hiljaisuus löi korvat lukkoon

Vain vähän aiemmin Myanmarin sotilasjuntta oli käynyt omien mielenosoittajiensa kimppuun. Kansainvälinen reaktio ei olisi voinut olla erilaisempi: Myanmar otettiin YK:n turvallisuusneuvoston asialistalle, ja pääsihteeri lähetti sinne henkilökohtaisen edustajansa. Yhdysvallat ja EU kiristivät saartotoimiaan.

Pakistanin tapauksessa taas hiljaisuus löi korvat lukkoon. Tällainen kaksinaamaisuus heikentää mahdollisuuksia vaikuttaa kumpaankin maahan.

Kun uusi joukko entistä tottelevaisempia tuomareita vahvisti Musharrafin presidentinviran, hän luopui armeijan johtamisesta, lopetti poikkeustilan, asetti väliaikaisen hallituksen ja ilmoitti vaalipäivän. Tuomarit hyväksyivät perusoikeuksien kumoamisen ja kielsivät hallituksen toiminnan tutkimisen.

Väkivallan kasvu rajaseudulla on saanut jopa eräät Musharrafin lujimmat liittolaiset Yhdysvaltain johdossa epäilemään, että tämä on viime aikoina keskittynyt liiaksi taistelemaan tuomareita vastaan ja unohtanut terroristit.

Kun poliittinen levottomuus ja ääriaineisten väkivalta leviää ympäri Pakistania, kansainvälisen yhteisön pitäisi miettiä vakavasti tukeaan sotilasjohtajille ja korruptoiduille poliitikoille.

Ainoa vaihtoehto on painostaa Pakistanin hallitusta palauttamaan oikeuslaitoksen riippumattomuus, jotta ihmisoikeudet ja laillisuus taataan.

Painostus jatkuu väsymättä

Kansalaisyhteiskunta on kautta Etelä-Aasian toiminut muutosvoimana ja suojavallina yksinvaltaa vastaan. Pakistanissa lakimiesten sytyttämä kipinä on levinnyt laajalle.

Aktivistit, toimittajat, opiskelijat ja poliitikot jatkavat protesteja, usein äärimmäisellä riskillä, kuten tammikuinen itsemurhaisku korkeimman oikeuden ulkopuolella osoitti. Onnistuuko kansalaisyhteiskunta Pakistanissa ja muualla Aasiassa lopettamaan sotilasvallan, jää nähtäväksi.