Presidentin vaihdos ei poista korruptiota

Kehitysmaiden korruptio on yksi median lempiteemoista. Kuitenkin itse käsite ja sen eri muodot jäävät usein avaamatta. Nepotismi ja jokapäiväinen pienimuotoinen lahjonta ovat ongelmista pienimpiä. Epäilyttävintä korruptio on silloin, kun siihen liittyy suuryhtiöiden etuja ja massiivista veronkiertoa.

Näistä aiheista puhuttiin Bamakossa, Maailman sosiaalifoorumin tilaisuudessa, joka käsitteli korruptiota ja julkista hallintoa. Tilaisuuden pääjärjestäjänä oli filippiiniläinen järjestö International Initiatives on Corruption and Governance.

"Meidän on katsottava korruptiota systemaattisesti, jotta voimme taistella sitä vastaan", sanoi järjestön tutkija Antonio Tujan.

"Esimerkiksi filippiiniläisestä korruptiosta ei päästä presidenttiä vaihtamalla. Se johtuu siitä, että kaikki presidenttimme ovat korruptoituneita."

"Emme voi hyväksyä hallintoa, jonka toimintaa ohjailevat yksityiset intressit", Tujan sanoi. Hänen mukaan korruptio on istutettu syvälle kansainväliseen hallintoon, josta esimerkkinä käy Filippiinien vesihuolto.

Tujanin mukaan Maailmanpankki kehotti Filippiinejä tekemään selvityksen vesihuollon yksityistämisestä. Tämän jälkeen Ranskan hallitus tuki kehitysavulla ranskalaisen konsulttiyrityksen palkkaamista. Lopulta vesihuolto myytiin ranskalaiselle yritykselle.

Yhtiöiden korruptoivasta vaikutuksesta ei Tujanin mielestä yleensä puhuta korruptiona: "Tämän tyylinen korruptio on kansainvälisesti tehty lailliseksi ja hyväksyttäväksi." Mahdollisuus ostaa rahalla julkista valtaa on Tujanin mukaan institutionalisoitu osaksi normaaleja käytäntöjä.

Afrikassa etenkin ammattiyhdistysliikkeen aktiivit ovat olleet tästä huolissaan. ”Korruptoiva vaikutus ulottuu myös ympäristö- ja työlainsäädäntöön ja siten työoloihin. Joissain Afrikan maissa esimerkiksi lakoista rangaistaan nykyään ankarasti”, kertoo eteläafrikkalainen Mandy Moussoris ammattiliittojen tutkimuslaitoksesta.

Ongelmana on myös, että etelän hallitusten on hyväksyttävä nykyinen tilanne. "Kun pieni osa rahasta katoaa joihinkin etelän taskuihin, meitä syytetään korruptiosta. Tämä siitä huolimatta, että suuri osa rahoista menee loppujen lopuksi pohjoisen yrityksille ja sijoittajille", totesi Tujan.

Veroparatiisijärjestelmän yhteys korruptioon

Jos korruption käsitettä laajennetaan, myös järjestelmällistä veronkiertoa ja epäoikeudenmukaiseksi tulkittavaa veropolitiikkaa voidaan pitää korruptiona.

Laajamittaisessa veronkierrossa paikallinen korruptoituneisuus yhdistyy kansainväliseen veroparatiisijärjestelmään, jonka olemassaololta suljetaan silmät usein myös pohjoisessa. Ghanalainen ekonomisti Antony Baah väittää, että veroparatiisien pankkisalaisuus on itse asiassa mahdollistanut afrikkalaisten johtajien laajamittaisen korruption.

Bamakon sosiaalifoorumissa erityisesti brittiaktivistit halusivat nostaa esille keskustelua oikeudenmukaisesta verotuksesta niin pohjoisessa kuin etelässäkin. Epäoikeudenmukaisia verotuskäytäntöjä näyttää olevan runsaasti. Monissa Afrikan maissa ulkomaisille yrityksille annetaan verohelpotuksia esimerkiksi kymmenen ensimmäisen maassaolovuoden ajaksi.

"Usein verohelpotuksia saavat ulkomaalaisyritykset kuitenkin poistuvat maasta 9 vuoden ja 11 kuukauden jälkeen", totesi John Christensen brittiläisestä Tax Justice Networkistä.

Tällaista epäoikeudenmukaista verotusta vastaan taistelevat muun muassa oikeudenmukaisen verotuksen verkostot ympäri Eurooppaa. Bamakon foorumissa puhuttiin myös afrikkalaisen verkoston mahdollisuudesta. "Tavoitteenamme on perustaa Afrikan verkosto ensi vuoden foorumissa Nairobissa", sanoi Christensen. "Verkoston täytyy toki toimia täysin afrikkalaisten ehdoilla."

Bamakossa pidetyssä verotilaisuudessa mukana oli paitsi pohjoisia järjestäjiä myös lukuisia Afrikan maista tulleita taloustieteilijöitä ja ammattiyhdistysihmisiä. Heidän mukaansa yksi suurista verotukseen liittyvistä ongelmista Afrikassa on tuloverojen ja yritysverojen välinen suhde.

"Ghanassa myös minimipalkkaa saavat ihmiset ovat maksaneet veroja, jopa oman toimeentulonsa kustannuksella", totesi Baah. Huoli epäoikeudenmukaisesta verotuksesta Afrikassa näyttää olevan yhteinen, mutta keinot ovat ainakin tähän saakka olleet vähissä.

Vuoden 2006 sosiaalifoorumin ansiosta eri tutkijat Afrikassa ovat kuitenkin entistä tietoisempia toisistaan, ja myös eurooppalainen verkosto on valmis antamaan taustatukea. Tällainen aktiivisuus johtaa parhaimmillaan siihen, että vuoden 2007 Nairobin sosiaaliforumin jälkeen suuryritysten ja pääomasijoittajien lakimiehillä on tarvetta uusin innovaatioihin ja temppuihin.

Lisää aineistoa Bamakon ja Caracasin sosiaalifoorumeista Mika Rönkön ja Mikko Saulin nettipäiväkirjoissa.