Pyrkiikö Israel avaamaan tien iskuille Iraniin?

Israel sanoo käyneensä Hizbollahin kimppuun oman turvallisuutensa vuoksi. Taustalla saattaa kuitenkin piillä laajempi kuvio, jolla pyritään raivaamaan esteitä Yhdysvaltain iskuilta Iraniin.

Yhdysvaltain hallitus selittää pidättyneensä hyökkäyksistä Iranin ydinlaitoksiin paljolti siksi, että Iranin tukema Hizbollah voisi kostoksi pommittaa Israelia raketeillaan Libanonin puolelta.

Israelin puolustuspolitiikan tuntija Edward Luttwak kertoo Yhdysvaltain viranomaisten arvioineen yksityiskeskusteluissa, että Hizbollah voisi surmata tuhansia ihmisiä Pohjois-Israelissa. Luttwak toimii neuvonantajana Centre for Strategic and International Studies -laitoksessa Washingtonissa. Hänen mukaansa Israel hyökkäsi Etelä-Libanoniin tehdäkseen tyhjäksi Hizbollahin mahdollisuudet kostoiskuihin.

"He tiesivät, että Hizbollahin hyvin suunniteltu ja koordinoitu rakettihyökkäys olisi paljon tuhoisampi kuin Israelin hyökkäyksen alettua toteutettu vastaisku", Luttwak sanoo.

Israelissa on odotuksia sen suhteen, että Yhdysvaltain syksyisten kongressivaalien jälkeen presidentti George W. Bush "päättää, että hänen on tehtävä se, mitä on tehtävä". Näin arvioi Bar Ilon -yliopiston tutkija Gerald M. Steinberg, jonka sanotaan heijastavan Israelin hallituksen ajattelua.

Steinbergin mukaan Israel haluaa arvion siitä, "esittääkö Yhdysvallat hyökkäyksen Iranin ydinlaitoksiin ainoana vaihtoehtona". Jos ei, Israel harkitsee omia vaihtoehtojaan, hän sanoo.

Asiantuntijat ovat kauan arvelleet, että Iranin Hizbollahille toimittamat ohjukset on tarkoitettu nimen omaan pelotteeksi, joka estäisi Israelin iskut Iraniin.

Iran voisi toki iskeä Israeliin omilla Shahab-3-ohjuksillaankin, mutta se pelkää Israelin pystyvän torjumaan niistä suurimman osan Arrow-järjestelmällään, Ephraim Kam sanoi vuonna 2004. Hän työskentelee Tel Avivin yliopiston strategian tutkimuslaitoksessa.

Israelilainen Haaretz-lehti kertoi maan sotilastiedusteluun nojautuen vuonna 2004, että Hizbollahin ohjus- ja rakettivarasto oli kasvanut 12 000:een.

Iran oli tuolloin päättänyt ryhtyä rikastamaan uraania ja pelkäsi, että Yhdysvallat harkitsee vakavissaan sotilaallista iskua.

New York Times siteerasi hiljan nimetöntä korkea-arvoista iranilaislähdettä, joka luonnehti Israelin heinäkuista hyökkäystä Hizbollahia vastaan "Iranin käsivarren katkaisuksi".

"Israel ja Yhdysvallat tiesivät, että niin kauan kuin Hamas ja Hizbollah ovat paikalla, Iranin kimppuun käyminen tulisi kalliiksi", Iranin vallankumouskaartien entinen johtaja Mohsen Rezai sanoi saman lehden haastattelussa.

Israel oli valmistellut hyökkäystä Hizbollahin ohjusvarastoja vastaan useita kuukausia. San Francisco Chroniclen kirjeenvaihtajan mukaan armeijan edustajat olivat myös esitelleet aikeitaan diplomaateille ja toimittajille.

Tavatessaan Bushin toukokuun lopulla Israelin pääministeri Ehud Olmert halusi lupauksen siitä, että Yhdysvallat käyttää tarvittaessa voimaa Iranin ydinhakkeita vastaan.

Olmert vakuutti tyytyväisyyttään tapaamisen jälkeen, mitä on tulkittu mahdolliseksi merkiksi siitä, että Bush hyväksyi Israelin aikeen hyökätä Hizbollahia vastaan.

Se saattoi rohkaista Israelia iskemään minkä tahansa tekosyyn nojalla. Hizbollah antoi sen sieppaamalla kaksi israelilaista sotilasta 12. heinäkuuta.

Israelin toimet taas voivat antaa uutta puhtia niille, jotka Yhdysvaltain johdossa ovat kannattaneet iskua Iraniin. Joukon johtajat, varapresidentti Dick Cheney ja puolustusministeri Donald Rumsfeld, joutuivat taka-alalle, kun ulkoministeri Condoleezza Rice otti Iranin-politiikan ohjakset tammikuussa 2005.