Ruokavalio uusiksi Mongoliassa

(IPS) -- Vain prosentti Mongolian pinta-alasta on viljelyssä ja asukkaista 30 prosenttia ei syö lainkaan hedelmiä ja vihanneksia. Mongolien ravitsemusta ja ruokaturvaa yritetään nyt parantaa.

Mongolit ovat perinteisesti karjaa kasvattavia paimentolaisia. Sosialismin aikana Mongoliassa oli kukoistava liha- ja meijeriteollisuus, mutta Neuvostoliiton kaatuminen ajoi sen ahtaalle.

Vuonna 2009 tehdyn selvityksen mukaan joka kolmas talous pääkaupungissa Ulan Batorissa ja muissa kaupungeissa kärsii ajoittain ruokapulasta.

Perusravintona ovat vehnä, liha ja riisi, Mongolian teollisuus- ja maatalousministeriön ruokaturvakonsultti Marissa Markowitz kertoo.

Hänen mukaansa varsinkin köyhin kansanosa on tietämätön kasvisten syönnin hyödyistä. Joukkoon kuluu yli viidesosa alle kolmemiljoonaisesta väestöstä.

Kalliit kasvikset

Mongolian minimipalkka on vajaat 80 euroa kuussa, ja kasvikset ovat kalliita. Varsinkin keväällä kilo kotimaisia tyrnimarjoja tai tomaatteja voi maksaa kolmisen euroa ja porkkanakilo 1,5 euroa.

Maaseudulla ja kaupunkien liepeille syntyneissä jurttaslummeissa ongelmia tuottaa myös kasvisten heikko säilyvyys. Hintaa nostavat pitkät kuljetusmatkat.

YK:n mukaan liki neljännes Ulan Batorin asukkaista on köyhiä ja 60 prosenttia asuu epävirallisilla slummialueilla. Heikon ravinnon seurauksena viidennes alle viisivuotiaista mongolilapsista on lyhytkasvuisia.

Lisäksi Mongolian aavikoituminen on kiihtynyt, kun siirtyminen markkinatalouteen kasvatti karjalaumoja 20 miljoonalla päällä vuosina 1999–2007.

Naiset keulilla

Osavastauksena ongelmiin Mongolia koettaa lisätä vihannesten viljelyä. Alan uranuurtajiin kuuluu naisviljelijöiden yhdistys. Sen maatilalla Ulan Batarin luoteiskolkalla kasvaa paljon tyrnipensasta, ja taimet viheriöivät kasvihuoneissa. Yhdistyksen toiminta ulottuu kaikkiin 21 maakuntaan.

Lyhyt kasvukausi touko-syyskuussa suosii perunaa ja muita juureksia sekä kaalia ja sipulia, joita on myös helppo varastoida hyytävän talven varalle.

Työsarkaa riittää, sillä vaikka 40 prosentilla kaupunkien köyhistä on mahdollisuus viljellä maata, vain 6 prosenttia kasvattaa omat vihanneksensa.

Viljelyn lisäämiseen tähtäävää hanketta valvova Markowitz kertoo, että mukaan on saatu tähän mennessä 4 500 perhettä. Kotitarveviljelyn ohella suositellaan vihannesten myyntiä ja opetetaan niiden säilömistä.

Tyrnin tyyssija

Viljelijöitä kurssittava Bayraa kertoo, että 20 päivän koulutus antaa pohjan kotitarveviljelylle tai pienimuotoisen liiketoiminnan aloittamiselle.

Tuya-niminen vapaaehtoinen jatkaa, että asukkaita kiinnostaa varsinkin tyrnimarjan kasvatus. Mongolian keski- ja pohjoisosissa kasvaa 30 tyrnilajiketta, joiden terveellisiä marjoja luonnehditaan superruoaksi.

Mongolian läntinen Uvsin maakunta sai vuonna 2007 Ranskan Champagnen samppanjantuotantoon verratun sertifikaatin alueena, jolla tyrnimarjan viljelyn katsotaan saaneen alkunsa 1940-luvulla. Uvsista viedään runsaasti tyrnipensaan taimia muualle Mongoliaan.